Nina Niemi, Majoitusliiketoiminnan lehtori, Haaga-Helia University of Applied Sciences
Majoitusliiketoiminnan kurssit ammattikorkeakoulussa alkavat lähes poikkeuksetta alan tilannekatsauksella ja toimintaympäristön muutosten skannauksella. Myös kansainvälisesti, koska sieltähän trendit, konseptit ja asiakaskäyttäytyminen valuvat meidän bisnekseen. Liiketoimintaympäristöön kuuluu monta oleellista asiaa, mutta keskiössä ovat toimijat ja asiakkaat, tai vieraat kuten miksi meidän tulisi heitä kutsua.
Ja aina toteamme opiskelijoiden kanssa, että hotelli genre on todella muuttuvaa ja dynaaminen. Olet varmaankin pannut merkille, että Helsingin hotellihanke-listaus on pitkä ja mielenkiintoinen, noin 30 uutta majoituspalvelun tarjoajaa tulossa samoille markkinoille lähivuosina. Lisäksi ulkomailla matkustaessamme olemme saaneet huomata, että kansainvälisillä toimijoilla on laaja portfolio erilaisia brändejä ja konsepteja tarjolla, budjettitason majoituksesta aivan premium tasoon. Hiltonilla noin 20 erilaista hotellibrändiä ja Marriottilla tällä hetkellä 31 brändiä.
Usein usutan opiskelijat käymään jättiläisen Marriottin internersivulla tekemässä analyysiä. Sivu toivottaa tervetulleeksi ” Whatever your preference, we can’t wait to welcome you”, eli vieraan preferenssit huomioiden.
Pääkategoriat, joiden alle 31 erilaista hotellibrändiä sijoittuu, ovat ”luxus, premium, select, longer stays and collection”. Mielenkiintoista on huomata, että luksuskategoriassa on vielä alakategoriat kuten klassinen luksus ja yksilöllinen luksus. Meillekin suomalaisille tutut brändit ja konseptit löytävät kategoriasta ”collection”; Autograph Collection (Hotel U14) ja Tribute Portfolio (Hotel Katajanokka). Niin, vieraathan eivät aina tiedä kuka iso hotelliketju on brändien ja konseptien taustalla.
Monesti opiskelijat pohtivat, että miksi tämänlainen dynaaminen kehitys ja kasvu? Kuitenkaan majoitusliikkeet eivät ole täynnä, maailma on turbulenssissa ja taloustilanne on haastava.
Tuhat ja yöksi brändiä
Skift julkaisussa muistellaan, että maailmalla oli kolmekymmentä vuotta sitten jotain kymmeniä hotellibrändiä, nyt niitä on STR tilastokannassa yli tuhat. Mutta eikö näin laaja tarjonta brändejä ole monimutkaista ja vaikeasti ymmärtävissä hotellivieraan näkökulmasta, ja onko se tarpeellista? Mikä erottaa ja erottaako mikään näitä kaikkia brändejä toisistaan?
Kehitystyössä ja konsepteissa näkyy vallalla olevat vahvat megatrendit kuten hyvinvointi, ekoloogisuus ja digitalisaation eri muodot.
Syitä ja perusteluja siihen, että hotelliyhtiöllä on useampi brändi, on monta. Arvata saattaakin, että useampi brändi portfoliossa, vaikuttaa positiivisesti yhtiön kannattavuuteen ja näkyvyyteen.
Kuluttajille ja hotellivieraille halutaan lähettää signaali, että tuttu ja turvallinen hotelliyhtiö on uuden trendikkään hotellibrändin taustalla. Luottamus laatuun ja palveluun sekä ennakoitavuus tulevasta elämyksestä lisää kuluttajan houkuttelevuutta tehdä ostopäätös, koska myyjä onkin jo tuttu hotelliyhtiö.
Useampi brändi ja hotellikonsepti lisää myös hotelliyhtiön näkyvyyttä ja asemaa moninaisissa varauskanavissa ja tietysti myös neuvotteluissa partnereiden ja eri sidosryhmien kanssa. Volyymi ja laaja tarjonta on eduksi neuvottelupöydässä.
Useampi vaihtoehto ja brändi huomio erilaisten asiakkaiden tai hotellivieraiden yksilöllisiä toiveita, tarpeita ja erilaista maksukykyä. Kun on vaihtoehtoja voi sujuvasti ristiin myydä ja ehdottaa toista hotellia, kuitenkin niin, että kauppa pysyy ns. kotona.
”Townsterit” tai paikalliset ovat myös yksi houkutteleva kohderyhmä. Olemme oppineet elokuvista, että kautta aikojen hotellien upeat baarit ovat olleet kaupungin kuumin kohtauspaikka. Tämä trendi näkyy nyt myös uusissa konsepteissa. Hotellien aulat ovat kaikkien olohuone, afterwork drinkit nautitaan keskustahotellin kattoterassilla ja kaupungin paras hiiligrilli voi löytyä hotellin ravintolasta. Kynnys astua hotellin ravintolaan on tehty houkuttelevaksi ja helpoksi.
Brändikirjo näkyy Suomessakin
Kyllä Suomessakin osataan. Viime vuonna Sokos Hotellit palkittiin merkittävällä kansainvälisellä Vuoden brändi 2022-palkinnolla, The World Branding Awards -kisan hotellikategoriassa. Kovan työn lisäksi palkinto on merkittävä koska voittaja valittiin yleisöäänestyksen, kuluttajatutkimuksen ja tuomareiden brändiarvioinnin pohjalta. Sokos Hotels on ainoa tunnustuksen saanut suomalainen hotellibrändi, tähän asti.
Sokos onkin 2010-luvun alusta ”onnellistanut” ja halunnut tarjota yksilöllisiä hotellikokemuksia ja konsepteja. Sokoksen kolme tuttua brändiä ovat Original ”on sitä mitä osaat odottaa ja sydämellisen paikallinen”, Break ”on sekä lepoa ja menoa”, Solo ”uniikki hotelli, jonka päähenkilö on hotellivieras”. Neljäs ja uusin brändi on Heymo ” hotelli, jossa kohtaat digitaalisuuden ja modernin laadun parhaat puolet”
Perinteiset Boutique hotellit ovat kaikille tuttuja ja ala kaipaakin jo jotain uutta twistiä. Tukholmassa menestynyt uusi trendikäs ja hyperurbaani punk-hotellikonsepti Hobo avaa keväällä 2024 Kämpin naapuriin. Luvataan, että konseptissa luovutaan kaikista normeista. Hotellikonseptin ytimessä on hyperurbaani brutalisimi, kaupungin syke ja yhteisöllisyys. Hotelli on aina ns. beta-tilassa, se kehittyy ja muuttuu jatkuvasti kaupungin mukana. Tämä kuulostaa niin uudelta ja mielenkiintoiselta, että tämä on pakko kokea itse keväällä 2024.
Myös luksus-skene kasvaa ja loistaa pääkaupungissamme. Hotel Kämp peruskorjataan vastaamaan vaativankin kansainvälisen luksusasiakkaan tarpeita ja luksushotellien uutta aikakautta täydentää ylellinen Hotel Maria, joka avaa Kruununhaassa joulukuussa 2023. Lisäksi pääsemme seuraamaan uuden operaattorin tuloa markkinoille. Minor Hotels tuo ydinkeskustaan NH Collection brändinsä. Tämä brändi sijoittuu usein historiallisiin rakennuksiin.
Jatkuva uudistuminen ja innovointi
Haaga-Helia ammattikorkeakoulun visio on olla kansainvälinen ja rohkea työelämän uudistaja. Tavoitteenamme on avata ovet työelämään ja verkostoitua jo opintojen aikana alan toimijoiden kanssa. Teemmekin paljon hankkeita ja projekteja yhteistyössä yritysten kanssa ja niiden toimeksiannosta. Hyvä esimerkki on glamping-projektit viime vuodelta.
Ekoilu ja luonnossa majoittuminen edustavat glamping-konseptia, ja tämän majoitusmuodon suosio kasvaa myös Suomessa. Glamping-sana tulee yhdistelmästä ”glamorous” ja ”camping”. Siinä yhdistyvät trendiksi noussut luontomatkailu sekä luksustason palvelut ja puitteet. Glamping-majoituksessa kokonaispalvelu ja luonnonläheisyys ovat asiakkaalle tärkeitä.
Glamping on tuonut mielenkiintoisia konsepteja ja uutta kilpailua alalle. Tämäntyyppinen elämysretkeily vastaa myös modernin perheen lomatarpeeseen, kun lapset haluavat päästä luontoon nukkumaan – kuitenkin pienellä luksuksella.
Haaga-Helian restonomiopiskelijat olivat mukana kehittämässä vastuullista luontomatkailua sekä Espoon Nuuksiossa, että Oittaalla. Projektien toimeksianto oli kehittää uusia innovatiivisia versiota glamping-konseptista. Vaatimuksena oli toteutuskelpoinen konsepti ja siihen liittyvä liiketoimintasuunnitelma. Projekteissa piti myös huomioida Sustainable Travel Finland -sertifikaattia ja Business Finlandin luontomatkailun tuotesuosituksia. Projektin huikeat lopputulokset esitettiin muille opiskelijoille, opettajille ja projektien toimeksiantajille. Lopputuloksena syntyi vastuullisia liiketoimintasuunnitelmia ja monia mielenkiintoisia ideoita, kuten igluvene, puumaja, tiipii-teltta ja perinteinen jurtta.