Kotimaanmatkailu kannattelee Suomen matkailuelinkeinoa
Suomi kiinnostaa maailmallakin, mutta maamme matkailuelinkeino nojaa pääosin kotimaisiin matkailijoihin. Majoitusyöpymisissä kotimaisten matkailijoiden osuus on normaaliaikoina valtakunnallisesti lähes 70 prosenttia, Helsingin ja Lapin ulkopuolella pääsääntöisesti yli 80 prosenttia. Vuonna 2022 kotimaisten yöpymisten osuus oli valtakunnallisesti 77% kansainvälisen matkailun ollessa vielä toipumisvaiheessa kriisien jäljiltä. Kotimaanmatkailun kehittäminen vaatii nykyistä enemmän panostuksia sekä alan kunnallisilta ja alueellisilta toimijoilta että valtion hallinnolta.
Suomen matkailuorganisaatioiden yhdistys SUOMA ry muistuttaa lähestyvän kesämatkailusesongin kynnyksellä, että panostuksia kotimaanmatkailuun ei saa unohtaa koronapandemian jälkeenkään. Elinvoimainen kotimaanmatkailu muodostaa koko matkailualan kivijalan. Matkailutoimiala luo uusia yrityksiä, infrastruktuuria, työtä sekä toimeentuloa ja sillä on jatkuvasti kasvava merkitys Suomen kansantaloudelle.
“Jos matkailua verrataan vaikkapa Suomessa perinteisesti merkittävänä toimialana pidettyyn metsäteollisuuteen, työllistää matkailu suoraan nelinkertaisen määrän ihmisiä” kertoo SUOMA ry:n puheenjohtaja Maisa Häkkinen.
Matkailun kokonaiskysyntä* ennen koronapandemiaa (vuonna 2019) oli 16,3 miljardia euroa ja siitä kotimaanmatkailun osuus oli 8,7 miljardia euroa, eli 53 prosenttia. Vuonna 2020 kotimaanmatkailun kysynnän osuus nousi 77 prosenttiin ja edelleen vuonna 2021 lähes 84 prosenttiin.
Kotimaanmatkailu kannatteli matkailuyrityksiä yli pandemia-ajan ja
ja pehmentää myös Ukrainan kriisin aiheuttamia tappioita
Kotimaanmatkailu tuo matkailutoimialalle ympärivuotisuutta ja tasaisuutta esimerkiksi kansainvälisen poliittisen tilanteen muuttuessa ja muuttaessa kansainvälisiltä markkinoilta tulevaa kysyntää.
Erityisen selkeästi tämä tuli esille koronapandemian aikana, jolloin ulkomailta Suomeen suuntautuva matkailu tyrehtyi, ja matkailuelinkeino selvisi vaikean ajan yli täysin kotimaisen matkailun voimin.
Ukrainan kriisi puolestaan pudotti lähes kokonaan pois yöpymismäärältään Suomen suurimman ulkomaisen matkailumarkkinan, Venäjän. Vuonna 2021 venäläisten matkailijoiden yöpymisiä oli enää noin 5 prosenttia vuoden 2019 määrästä. Tämän markkina-alueen palautuminen ei ole näköpiirissä.
Kansainvälinen matkailu elpyy koko maan osalta hitaasti. Vuositasolla yli 2 miljoonan yöpymisvuorokauden suuruisen aukon paikkaamiseen pandemiaa edeltäneelle, vuoden 2019, tasolle tarvitaan entistä enemmän kotimaisia matkailijoita ja entistä isompia toimia kotimaan matkailun edistämiseksi kansainvälisen matkailumarkkinoinnin rinnalla. Kansainvälisen matkailun osalta ainoastaan Lapin tämän talven matkailu on palautunut yli pandemiaa edeltäneen ajan tason.
Kotimaan kilpailukyvystä huolehdittava näkyvän kansallisen yhteismarkkinoinnin keinoin
Kotimaanmatkailun markkinointi vaatii systemaattista ja pitkäjänteistä työtä, ja kokonaisuutena aiempaa enemmän huomiota sekä alueellisella että valtakunnallisella tasolla.
“PK-sektorin yrityksillä ei keskimäärin ole taloudellisia resursseja nousta valtakunnalliseen näkyvyyteen muuten kuin matkailualueiden kansallisen yhteismarkkinoinnin kautta. Yhteistyön avulla voimme markkinoida kotimaan kohteita kilpailukykyisinä ja helposti löydettävinä vaihtoehtoina ulkomaan kohteiden rinnalla ja samoissa kanavissa, joissa kansainvälistä matkailua markkinoidaan monikansallisten matkanjärjestäjien suurilla budjeteilla”, Häkkinen sanoo.
Häkkinen muistuttaa myös, että matkailuyritysten taloutta koetteli kahden vuoden ajan pandemia, ja sen jälkeen Ukrainan kriisistä alkaneen inflaation myötä kohonneet kustannukset ovat tuoneet uuden haasteen. Kohonneita kustannuksia on vaikea siirtää hintoihin, kun tiedetään, että samaan aikaan inflaatio heikentää myös kuluttajien ostovoimaa.
Kotimaanmatkailun menestys tuo hyvinvointia kautta Suomen
Matkailuelinkeinon kehittäminen luo elinvoimaa kaikkialle Suomeen, ja sen menestymiselle on mahdollisuuksia myös syrjäisemmillä ja pienillä paikkakunnilla.
“Kasvava ja kehittyvä kotimaanmatkailu mahdollistaa elinkeinolle myös paremmat resurssit tavoitella kansainvälisiä matkailijoita. Kasvu ja kehitys eivät kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan vaativat panostuksia. Meidän on huolehdittava, että kotimaanmatkailu on vetovoimainen ja kasvava vaihtoehto myös tulevaisuudessa”, Häkkinen painottaa.
Elinkeino kaipaa kotimaanmatkailun kehittämiseen pitkäjänteisesti toimivaa kiinteää organisaatiota
Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2019 teettämän kotimaanmatkailun kehittämisselvityksen** mukaan elinkeino haluaa kotimaanmatkailun kehittämisen koordinointiin pitkäjänteisesti ja kiinteästi toimivan organisaation. Ministeriön tulisi käynnistää tämän organisaation perustamistoimet pikimmiten. Näin turvataan kotimaanmatkailun kokonaisvaltainen ja pitkäjänteinen kehitys, parannetaan matkailun huoltovarmuutta ja luodaan resursseja myös Suomeen suuntautuvan kansainvälisen matkailun kehittämiseen.
*Matkailun kokonaiskysyntä (16,3 mrd) koostuu suomalaisten kotimaan matkailukysynnästä (8,7 mrd), ulkomaisesta kysynnästä (5,3 mrd) sekä suomalaisten ulkomaan matkailusta kotimaahan jäävästä kysynnästä (2,3 mrd). Luvut vuodelta 2019.
**Työ- ka elinkeinoministeriön selvitys 2019
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161636
SUOMA ry
Suomen matkailuorganisaatioiden yhdistys -SUOMA ry on matkailuorganisaatioiden yhteistyöjärjestö, joka jäseninä on 120 alueellista matkailuorganisaatiota koko maan kattavasti. Näiden organisaatioiden alueella toimii n. 30 000 matkailuyritystä.
Alueorganisaatiot ovat koonneet resurssit yhteisen SUOMA ry:n koordinoiman kotimaan markkinoinnin alle “100syytä matkailla Suomessa kampanjan” kautta jo seitsemän vuoden ajan. Kansainvälisillä markkinoilla organisaatiot toimivat Visit Finlandin kumppaneina ja tuovat matkailukentän panostukset yhteen valtion panostusten kanssa.
Kuva: Saimaa
Lisää vastaavia artikkeleja
