Kymmenenvuotinen Helsinki-Vantaan lentokentän reilun miljardin maksanut kehitysohjelma ei ollut turha satsaus
Eilen avautuivat loputkin alueet Helsinki-Vantaan lentokentän 10 vuotta kestäneestä kehitysprojektista. Väliin on mahtunut niin pandemia kuin geopoliittinen kriisi Venäjän sodan myötä. ”Tämä ei ollut silti missään nimessä virheinvestointi”, sanoo Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki.
Helsinki-Vantaan lentokenttä avattiin alun perin Helsingin olympialaisiin vuonna 1952. Nyt terminaali on yhden katon alla, joka tuo selkeyttä asiakaskokemukseen. ”Paikan päälle pääsee niin pyörällä, junalla, bussilla, taksilla kuin autolla. Lähtevät ja saapuvat lennot ovat yhdessä terminaalissa, mikä on saanut paljon kiitosta”, kertoo lentoaseman johtaja Ulla Lettijeff. Uusi lentoasema on valmiina vastaanottamaan 30 miljoonaa matkustajaa vuodessa.
Ehkä ainoa kokemus Suomesta
Vieläkään matkustajamäärissä ei olla huippuvuoden 2019 tasolla, mutta satsausta ei silti pidetä turhana. ”Monelle lentoasema on ensimmäinen, jopa ehkä ainoa kokemus Suomesta. Se nostaa esimerkiksi maamme mainetta ja luo työpaikkoja”, Lettijeff sanoo.
Kymmenen vuotta sitten tehty suunnitelma pysyi koko rakennusajan aikataulussa ja budjetissa, eikä suuria muutoksia matkan varrella tehty. ”Vain muutama prosentti lentoaseman kapasiteetista on käyttämättä ja asiakaspalautteet ovat olleet huippuluokkaa”, Lettijeff jatkaa. Hän korostaa, että pelkällä ulkonäöllä ei tyytyväisyyttä nosteta, vaan lentoaseman eri prosessien tulee olla kunnossa.
Valtava satsaus tekniikkaan
Helsinki-Vantaalla on panostettu valtavasti teknologiaan. Turvatarkastuksen uudet CT-laitteet mahdollistavat yhä nopeamman turvatarkastuksen, sillä nesteitä ja kannettavia tietokoneita ei tarvitse poistaa laukuista. Myös vastuullisuus on otettu huomioon ja lentoasemasta tuli vuonna 2017 hiilineutraali. ”Tällä hetkellä esimerkiksi P1-pysäköintitalo saa kaiken energiansa sen seinissä olevista aurinkopaneeleista”, Lettijeff kertoo.
Lentoasemalla on panostettu vahvasti kotimaisuuteen ja Muumit, porot sekä joulu näkyvät vahvasti yleiskuvassa. ”Olemme erityisen ylpeitä siitä, että täällä on uskallettu kokeilla kaikkea uutta. Luonnontuotekauppa Ruohonjuuri ja maailman ensimmäinen second hand-liike Relove ovat innovatiivisia ratkaisuja”, Lettijeff iloitsee.
Katja Lehtinen
Lisää vastaavia artikkeleja
