Lentoliikenteen romahdus takana. Kysyntä ja tarjonta muutoksessa.
Johtaja, professori Jorma Mäntynen, WSP Finland Oy
Kaupallisen lentoliikenteen historian suurin romahdus tapahtui keväällä 2020 koronapandemian levitessä nopeasti – lentoliikenteen mukana – ympäri maailman. Yleensä lentoliikenne on toipunut melko nopeasti lukuisten kriisien jäljiltä, kuten öljykriiseistä, Yhdysvaltain terrori-iskuista ja jopa SARS-epidemiasta, joka ei levinnyt koronan tavoin globaaliksi ongelmaksi. Lentoliikennettä on voinut verrata kumilankaan, joka ponnahtaa takaisin, kun siihen vaikuttava voima lakkaa vaikuttamasta.
Keväällä 2020 noin 90 % lentokoneista jäi maahan. Kysyntä romahti ja tarjonta jouduttiin ajamaan alas. Muutamia kymmeniä lentoyhtiöitä eri puolilla maailmaa on ajautunut konkurssiin, ensimmäisten mukana suomalaistenkin hyvin tuntema Flybe maaliskuussa 2020. Vuosi sen jälkeen, maaliskuussa 2021, meni konkurssiin Czech Airlines, Finnairin ikäinen yhtiö, jolla alun perin ja pitkään oli valtio-omistus.
Lentoalan menetykset maailmanlaajuisesti ovat noin 500 miljardia dollaria, josta noin 80 % lentoyhtiöihin kohdistuvia ja loput lentokenttiä ja lennonvarmistuspalveluja koskevia. Euroopan lentoalaa korona on runnellut kovasti ja ala on menettänyt yli 7 miljoonaa työpaikkaa.
Massiiviset avustukset
Lentoyhtiöt voi karkeasti jakaa kolmeen ryhmään: konkurssin tehneet tai toimintansa muutoin lopettaneet, valtion tuella sinnittelevät ja omillaan toimeen tulleet.
Pandemian alkushokissa IATA ennakoi suuren osan maailman lentoyhtiöistä olevan konkurssiuhan alla. Valtiot riensivät apuun erilaisin taloudellisin tukijärjestelyin. Tällaisia tukea saaneita yhtiöitä on runsaasti, niiden joukossa Finnair, SAS, Lufthansa ja AirFrance-KLM. Euroopan lentoyhtiöt ovat saaneet tukea yhteensä noin 30 miljardin euron edestä.
Omillaan pärjänneistä on esimerkkinä Ryanair, joka vahvan kassansa ansiosta on tähän asti pärjännyt eikä ole saanut ulkopuolista apua. Ryanair on esittänyt Euroopan komissiolle ankaraa kritiikkiä tästä yhtiön näkökulmasta eriarvoistavasta kilpailutilanteesta. Yhtiö on sinänsä oikeassa, mutta aina voi esittää kysymyksen, olisiko ollut parempi vaihtoehto upottaa suuri osa lentoyhtiöistä kriisin takia.
Pelikenttä uusiksi
Tulevaisuudessa sekä kysyntä että tarjonta menevät uusiksi. Kun pelilaudalta on poistunut yhtiöitä ja kun tuen varassa selviytyneet yhtiöt aloittavat, ne lähtevät lentoon raskas kustannustaakka lastinaan. Asetelma tulee muuttamaan tarjontaa: millä reiteillä lennetään ja millä hinnalla.
Bisnesmatkoista osa tulee varmuudella korvautumaan etäyhteyksillä. Jokaista palaveria varten ei tarvitse eikä ole mielekästä lähteä lentomatkalle. Sen sijaan tietty peruskysyntä bisnesmatkoille tulee jäämään. Edelleen tarvitaan kasvokkain tapahtuvia neuvotteluja. Kun Suomi on merkittävä vientimaa, kauppojen jälkeen lähdetään asentamaan tehtaita ja laitteita sekä myöhemmin huoltamaan ja korjaamaan niitä.
Turistit tuovat volyymia
Vapaa-ajan matkat ovat se lentämisen suuri volyymibisnes, johon ennen koronaa vallinnut lentämisen malli on pitkälti perustunut. Finnairin edustaja totesikin tänä keväänä, että Finnair on ensi sijassa vapaa-ajan lentojen yhtiö. Aika merkittävä kannanotto, mutta totta tilastojen valossakin.
Vapaa-ajan matkojen kysyntä voi elpyä aluksi nopeastikin, mutta koronan ennakoimaton esiintyminen milloin missäkin maailman kolkassa leimaa epävarmuudella kysyntää. Suuret volyymit ovat varovaisia, vaikka aina osa ihmisistä kokee olevansa kuolemattomia ja valmiina lähtöön milloin tahansa ja mihin tahansa.
Rahti kompensoi menetyksiä
Lentorahti on pitänyt pintansa kriisin aikana varsin hyvin. Koska noin puolet rahdista kulkee matkustajakoneiden mukana, koneiden seisoessa on tullut vajetta tarjonnasta. Osa matkustajakoneista onkin muutettu kokonaan rahtikäyttöön ja samalla on edes hiukan saatu kompensoiduksi matkustajaliikenteen taloudellisia menetyksiä. Lentorahdin osuus maailmankaupan kuljetuksista on jopa hieman kasvanut pandemian aikana.
Finnairkin kertoi Q1-osavuokatsauksessaan, että maaliskuu oli rahdin osalta sen kaikkien aikojen ennätys liikevaihdolla mitattuna.
Lisää vastaavia artikkeleja
