Matkustajaliikenteen keskittäminen Vuosaareen epärealistista
Helsingin Satama Oy on pormestari Jan Vapaavuoren pyynnöstä laatinut skenaariotyön Helsingin satamien toimintojen sijoittumisen vaikutuksista sataman liiketoimintaan ja Helsingin kaupungin maailman toimivin kaupunki -vision toteutumiseen.
Toimintojen kehittäminen nykyisissä satamaosissa on Sataman kannalta paras vaihtoehto.
Länsisatamavaihtoehdossa Katajanokan tai Eteläsataman laivaliikenteestä pääosa keskitettäisiin Länsisatamaan. Vaihtoehto edellyttäisi noin 180 miljoonan euron maanalaisen Satamaväylän rakentamista Jätkäsaaresta Länsiväylälle. Satamalla on periaatteellinen valmius toteuttaa uusi yhteys, joka siirtäisi satamaan suuntautuvan henkilöauto- ja raskaan liikenteen pois katukuvasta.
Kaikkein hankalimmaksi vaihtoehdoksi selvityksessä osoittautui Vuosaariskenaario, jossa Tallinnaan kulkeva matkustaja- ja rahtiliikenne keskitettäisiin Vuosaareen. Kun laivamatka pidentyisi eivätkä matkustajat pääsisi enää suoraan keskustaan, matkustajamäärät laskisivat arvioiden mukaan 20 prosenttia. Tallinna-Helsinki-kaksoiskaupungin vetovoiman vähentyminen olisi myrkkyä matkailulle, yhteisille työmarkkinoille ja yritysten elinvoimalle.
Vuosaareen tulisi rakentaa vastaava matkustajasatama, jollainen on juuri rakennettu Jätkäsaareen. Kaikkiaan matkustajasataman rakentaminen Vuosaareen edellyttäisi noin 700 miljoonan euron lisäkustannuksia. Laivamatkustajien pääsy Vuosaaresta keskustaan edellyttäisi kaupungilta yli 200 miljoonan euron metroinvestointia.
Skenaariotyössä tarkasteltiin kolmea eri vuoteen 2040 ulottuvaa vaihtoehtoa liikenne- ja matkustusennusteiden, asiakasnäkemyksien, investointitarpeiden ja teknologisen kehityksen näkökulmasta.
- Toiminta jatkuu nykyisissä satamanosissa, perusskenaario
- Keskustan satamien liikenteen keskittäminen, Länsisatama-skenaario
- Vuosaaren sataman laajentaminen matkustaja-autolauttaliikenteen satamaksi, Vuosaari-skenaario
Toteutuessaan skenaariot tuottavat merkittäviä eroja vuoteen 2040 mennessä. Perus- ja Länsisatama -vaihtoehdot ovat arvion mukaan toteuttamiskelpoisimpia skenaarioita.
Perusskenaario sallii liiketaloudellisesti tuottavimman laivaliikenteen kehityksen ja olisi siksi paras ratkaisu Helsingin Satama Oy:n ja asiakkaiden kannalta. Skenaariossa liikenteen sujuvuusongelmat keskusta-alueella säilyvät ja edellyttävät kaupungin päätöksiä liikenteen sujuvoittamisesta katuverkolla.
Länsisatama-skenaariossa matkustajamäärät laskevat lievästi, mutta toisaalta keskustan liikenne olisi sujuvampaa. Ratkaisu edellyttäisi erillistä liikenneratkaisua eli satama – Länsiväylä –tunnelia. Eteläsataman alueella maa-alueita vapautuisi kaupungin muuhun kehittämiseen.
Haasteellisimmaksi nousi Vuosaari-skenaario, jossa Tallinnan liikenne keskitettäisiin Vuosaareen. Tämä vaihtoehto vaatisi mittavia investointeja ja siitä huolimatta matkustajamäärät laskisivat merkittävästi. Skenaario edellyttäisi myös satama-alueen laajentamista herkän Natura-alueen vaikutuspiirissä ja lisäksi laivaliikenteen päästöt lisääntyisivät pidentyneen reitin myötä. Vaihtoehto on liiketaloudellisesti ja kaupungin strategiatavoitteiden kannalta haasteellinen.
”Helsingin Sataman merkitys pääkaupunkiseudun elinvoimalle ja koko Suomen logistiikan toimivuudelle on niin suuri, että tulevat päätökset edellyttävät hyviä pohjatietoja. Selvitys tarjoaa ainekset hyvälle julkiselle keskustelulle ja poliittiselle päätöksenteolle”, Helsingin Satama Oy:n toimitusjohtaja Ville Haapasaari toteaa.
Täydentävä selvitys puoltaa keskustaratkaisuja
Skenaariotyön tueksi Helsingin kaupunki, Helsingin Satama Oy ja Suomen Varustamot ry tilasivat selvityksen Helsingin sataman rahti- ja matkustajaliikenteen vaihtoehtoisista järjestelyistä. (Hesarama-selvitys). Tämä selvitys tarkasteli tulevaisuutta neljän vaihtoehdon (Skenaarion) kautta:
- Perusskenaario 0= Nykytilanne
- Skenaario 1 = 1a) Liikenteen keskittäminen keskustassa Länsisatamaan tai 1b) Tallinnan liikenne Länsisatamaan ja Ruotsin liikenne Katajanokalle
- Skenaario 2= Matkustajaliikenteen siirtäminen Vuosaareen
- Skenaario 3= Rahdin ja matkustajaliikenteen eriyttäminen
Selvityksessä tarkasteltiin eri vaihtoehtojen vaikutuksia liikennejärjestelyihin, maankäyttöön, matkustaja- ja rahtiliikenteen liiketoimintaan ja logistiikkaan, sekä ympäristöön ja matkailuelinkeinoon.
Nykytilanne-skenaariossa toimintojen oletettiin jatkuvan nykyisin satamajärjestelyin ja investointisuunnitelmin. Toteutuessaan tämä vaihtoehto toisi kasvua matkustaja- ja rahtiliikenteen volyymeihin, mutta liikenteellisten ongelmien odotetaan kärjistyvän entisestään.
Liikenteen keskittäminen keskustassa –skenaarioissa (1 a ja 1b) erillisen liikenneratkaisun eli satama-Länsiväylä -tunnelin toteutuminen on keskeistä, jotta Jätkäsaaren alueen liikenteelliset ongelmat eivät kärjisty, kun Länsisataman volyymit kasvavat entisestään.
Matkustajaliikenteen siirtäminen Vuosaareen -skenaario puolestaan vaatisi merkittäviä investointeja ja aiheuttaisi laskua laivaliikenteen matkustajamäärissä, jolla olisi myös negatiivisia talousvaikutuksia pääkaupunkiseudulle. Tämä skenaario kuitenkin vapauttaisi kaupungille arvokasta maata kiinteistösijoituksia ja virkistyskäyttöä varten.
Rahdin ja matkustajaliikenteen eriyttäminen puolestaan muodostaisi varustamoille mahdollisesti kriittisen haasteen toiminnan kannattavuuden kannalta. Nykyinen kalusto ei pysty vastaamaan kannattavasti muutokseen, ja kaluston uusiminen nopealla aikajänteellä on nykyisille toimijoille taloudellinen haaste.
Hesarama-selvityksen perusteella nykytilanne- ja liikenteen keskittämisen keskustassa -skenaariot tarjoavat eniten mahdollisuuksia kasvulle. Kahteen muuhun skenaarioon liittyy huomattavia liiketaloudellisia ja ympäristöllisiä riskejä.
Hesarama-selvityksen laati konsulttiyritys Logscale Oy professori Lauri Ojalan johdolla apunaan professori Pekka Leviäkangas Oulun yliopistosta sekä apulaisprofessori Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulusta.
Tarkemmat skenaario luettavissa täältä:
Helsingin Satama Oy:n skenaarioselvitys
Hesarama, Helsingin sataman rahti- ja matkustajaliikenteen vaihtoehtoiset järjestelyt
Satamaskenaarioiden vaikutukset kaupunkikehitykseen ja -talouteen
Lähde: Helsingin Satama
Lisää vastaavia artikkeleja
