Pohjois-Karjalasta kajahtaa
Pohjois-Karjalan maakunta- ja kaupunginjohtajat ovat ärähtäneet loppulausumasta, jonka työministeri Tuula Haataisen ja elinkeinoministeri Mika Lintilän asettama selvityshenkilö Kari Savolainen julkisti Helsinki-Vantaan ilmailualan kestävän kasvun uudelleenrakentamiseksi. Kari Savolainen toimi Finavian toimitusjohtajana vuosina 2012-2017.
Maakuntajohtajien mukaan selvitystyön aikana lentoliikenteen tilannetta on katsottu mm. lentoyhtiöiden, lentoasemien, eri palvelutoimijoiden, etujärjestöjen ja yrittäjien sekä viranomaisten näkökulmista. Lentoasemien maakuntien ja kaupunkien näkökulmaa, eli asiakkaiden näkemystä ei ole selvityksen aikana kysytty.
Raportissa esitetään maakuntien saavutettavuutta merkittävästi heikentäviä toimenpiteitä, jotka toteutuessaan lopettaisivat lentoliikenteen maakuntakenttien ja Helsinki-Vantaan välillä.
Valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, Liikenne 12-ohjelmassa todetaan, että kaikkien lentoasemien, myös alle kolmen tunnin etäisyydellä pääkaupunkiseudusta sijaitsevien, merkitys kansainväliselle saavutettavuudelle tunnistetaan.
Liikenne 12-ohjelmassa todetaan, että mikäli kolmen tunnin saavutettavuustavoitteeseen ei junalla päästä, valtio sitoutuu tarvittaessa turvaamaan lentoliikennettä erillispäätöksillä tukemalla tarvittaessa lentoreittejä.
Savolaisen selvityksessä ei otettu huomioon Liikenne 12-ohjelman kirjausta. Selvityshenkilö peräti esittää, että sikäli kun lentojen ostoliikenne ei lisää saavutettavuutta, tulisi siitä luopua.
Tänä vuonnakin valtio tukee lentoliikennettä viidelle maakuntakentälle alueiden työllisyyden, vientiteollisuuden elpymisen ja alueellisen saavutettavuuden varmistamiseksi sekä markkinaehtoiseen liikenteeseen palaamisen mahdollistamiseksi.
Liikenne 12 -ohjelmassa todetaan, että Helsinki-Vantaan lentoaseman kehittymisedellytyksistä huolehtiminen mahdollistaa toiminnan muilla lentoasemilla, ja että valtio vaikuttaa EU:ssa siihen, että lentoasemat voivat jatkaa verkostoperiaatteella. Muilla lentoasemilla on tavoitteena hyödyntää uusia teknologisia ratkaisuja, joka tehostaa toimintaa ja alentaa kustannuksia.
Vastoin Liikenne 12 -ohjelman kolmen tunnin tavoitetta selvityshenkilö esittää, että verkostoa karsitaan siten, että matkustuskysyntä ohjataan maakuntakentiltä solmupisteisiin, eli suuremmille lentoasemille muilla liikennemuodoilla.
Väite, että malli parantaisi alueiden saavutettavuutta, on kestämätön. Päinvastoin se heikentäisi sitä ratkaisevasti tavalla, joka ei voi olla vaikuttamatta alueiden ja niiden elinkeinoelämän kilpailukykyyn.
Selvityksessä ei arvioida lainkaan esitettyjen ratkaisujen vaikutusta maakuntien yritystoimintaan, vientiteollisuuteen ja suuriin investointeihin, eikä myöskään esimerkiksi sairaanhoidon tai huoltovarmuuden tarpeisiin. Ainoa, johon otetaan kantaa, on matkailu.
Selvityshenkilö toteaa aivan oikein, että liikenneyhteyksien toimivuus on olennainen osa matkaa ja vaikuttaa merkittävästi matkailijan kokemukseen matkansa laadusta, ja että Suomeen tulisi saada ympärivuotista matkailua ja matkailijoita enenevässä määrin muuallekin kuin Lappiin ja pääkaupunkiseudulle.
Selvityksessä ei arvioida lainkaan ratkaisujen aluetaloudellisia vaikutuksia.
Selvityksessä esitetty tavoite kansainvälisen matkailun laajasta lisäämisestä ei voi toteutua, mikäli suorat lennot maakuntakentille loppuvat. Päinvastoin se johtaisi matkailijavirtojen voimakkaampaan suuntautumiseen suorien yhteyksien alueille, ja estäisi muiden matkailualueiden hyötymisen koronan positiivisesta kasvuvaikutuksesta Suomen turvalliseen ja luonnonläheiseen matkailuun.
”Me allekirjoittaneet katsomme, että selvityksessä esitetty solmupisteisiin perustuva lentoasemien karsintaehdotus on täysin vastoin valtakunnallisia aluekehityksen tavoitteita sekä liikennepoliittisia linjauksia, ja toteutuessaan johtaisi alueiden ja niiden elinkeinoelämän kilpailukyvyn heikkenemiseen ja kurjistumiseen valtion toimesta samaan aikaan kun EU ja valtiot toteuttavat historiallisen suuria toimenpiteitä koronapandemian vahinkojen korjaamiseksi.
Lentoasemaverkosto on osa kansallista liikenneinfraa, ja se kuuluu valtion ylläpidettäväksi, kuten maantiet ja rautatiet. Lentoasemaverkoston toimintaedellytyksiin voidaan kuitenkin vaikuttaa valtion ja alueellisten toimijoiden välisellä yhteistyöllä, joten alueelliset toimijat tulee kytkeä kaikkiin lentoliikenteen tulevaisuudesta käytäviin keskusteluihin tiivisti mukaan.”
Pentti Malinen, maakuntajohtaja, Kainuun liitto
Jyrki Kaiponen, maakuntajohtaja, Keski-Pohjanmaan liitto
Pekka Hokkanen, vt. maakuntajohtaja, Keski-Suomen liitto
Mika Riipi, maakuntajohtaja, Lapin liitto
Kaj Suomela, maakuntajohtaja, Pohjanmaan liitto
Markus Hirvonen, maakuntajohtaja, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Kari Karjalainen, kaupunginjohtaja, Joensuun kaupunki
Timo Koivisto, kaupunginjohtaja, Jyväskylän kaupunki
Jari Tolonen, kaupunginjohtaja, Kajaanin kaupunki
Stina Mattila, kaupunginjohtaja, Kokkolan kaupunki
Matti Ruotsalainen, kaupunginjohtaja, Kemin kaupunki
Anne Ekstrand, kaupunginjohtaja, Pietarsaaren kaupunki
Timo Nousiainen, kaupunginjohtaja, Tornion kaupunki
Anu Tervonen, toimitusjohtaja, Kainuun Yrittäjät
Mervi Järkkälä, toimitusjohtaja, Keski-Pohjanmaan Yrittäjät
Sanna-Mari Jyräkoski, toimitusjohtaja, Keski-Suomen Yrittäjät
Pirkka Salo, toimitusjohtaja, Lapin Yrittäjät
Merja Blomberg, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan Yrittäjät
Ari Hiltunen, toimitusjohtaja, Keski-Suomen kauppakamari
Timo Rautajoki, toimitusjohtaja, Lapin kauppakamari
Jari P. Tuovinen, toimitusjohtaja, Oulun Kauppakamari
Juha Häkkinen, toimitusjohtaja, Pohjanmaan kauppakamari
Matti Vuojärvi, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari
Kuva: Visit Vuokatti
Lisää vastaavia artikkeleja
