Pohjois-Karjalasta kajahtaa

Pohjois-Karjalan maakunta- ja kaupunginjohtajat ovat ärähtäneet loppulausumasta, jonka työministeri Tuula Haataisen ja elinkeinoministeri Mika Lintilän asettama selvityshenkilö Kari Savolainen julkisti Helsinki-Vantaan ilmailualan kestävän kasvun uudelleenrakentamiseksi. Kari Savolainen toimi Finavian toimitusjohtajana vuosina 2012-2017.

Maakuntajohtajien mukaan selvitystyön aikana lentoliikenteen tilannetta on katsottu mm. lentoyhtiöiden, lentoasemien, eri palvelutoimijoiden, etujärjestöjen ja yrittäjien sekä viranomaisten näkökulmista. Lentoasemien maakuntien ja kaupunkien näkökulmaa, eli asiakkaiden näkemystä ei ole selvityksen aikana kysytty.

Raportissa esitetään maakuntien saavutettavuutta merkittävästi heikentäviä toimenpiteitä, jotka toteutuessaan lopettaisivat lentoliikenteen maakuntakenttien ja Helsinki-Vantaan välillä.

Valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, Liikenne 12-ohjelmassa todetaan, että kaikkien lentoasemien, myös alle kolmen tunnin etäisyydellä pääkaupunkiseudusta sijaitsevien, merkitys kansainväliselle saavutettavuudelle tunnistetaan.

Liikenne 12-ohjelmassa todetaan, että mikäli kolmen tunnin saavutettavuustavoitteeseen ei junalla päästä, valtio sitoutuu tarvittaessa turvaamaan lentoliikennettä erillispäätöksillä tukemalla tarvittaessa lentoreittejä.

Savolaisen selvityksessä ei otettu huomioon Liikenne 12-ohjelman kirjausta. Selvityshenkilö peräti esittää, että sikäli kun lentojen ostoliikenne ei lisää saavutettavuutta, tulisi siitä luopua.

Tänä vuonnakin valtio tukee lentoliikennettä viidelle maakuntakentälle alueiden työllisyyden, vientiteollisuuden elpymisen ja alueellisen saavutettavuuden varmistamiseksi sekä markkinaehtoiseen liikenteeseen palaamisen mahdollistamiseksi.

Liikenne 12 -ohjelmassa todetaan, että Helsinki-Vantaan lentoaseman kehittymisedellytyksistä huolehtiminen mahdollistaa toiminnan muilla lentoasemilla, ja että valtio vaikuttaa EU:ssa siihen, että lentoasemat voivat jatkaa verkostoperiaatteella. Muilla lentoasemilla on tavoitteena hyödyntää uusia teknologisia ratkaisuja, joka tehostaa toimintaa ja alentaa kustannuksia.

Vastoin Liikenne 12 -ohjelman kolmen tunnin tavoitetta selvityshenkilö esittää, että verkostoa karsitaan siten, että matkustuskysyntä ohjataan maakuntakentiltä solmupisteisiin, eli suuremmille lentoasemille muilla liikennemuodoilla.

Väite, että malli parantaisi alueiden saavutettavuutta, on kestämätön. Päinvastoin se heikentäisi sitä ratkaisevasti tavalla, joka ei voi olla vaikuttamatta alueiden ja niiden elinkeinoelämän kilpailukykyyn.

Selvityksessä ei arvioida lainkaan esitettyjen ratkaisujen vaikutusta maakuntien yritystoimintaan, vientiteollisuuteen ja suuriin investointeihin, eikä myöskään esimerkiksi sairaanhoidon tai huoltovarmuuden tarpeisiin. Ainoa, johon otetaan kantaa, on matkailu.

Selvityshenkilö toteaa aivan oikein, että liikenneyhteyksien toimivuus on olennainen osa matkaa ja vaikuttaa merkittävästi matkailijan kokemukseen matkansa laadusta, ja että Suomeen tulisi saada ympärivuotista matkailua ja matkailijoita enenevässä määrin muuallekin kuin Lappiin ja pääkaupunkiseudulle.

Selvityksessä ei arvioida lainkaan ratkaisujen aluetaloudellisia vaikutuksia.

Selvityksessä esitetty tavoite kansainvälisen matkailun laajasta lisäämisestä ei voi toteutua, mikäli suorat lennot maakuntakentille loppuvat. Päinvastoin se johtaisi matkailijavirtojen voimakkaampaan suuntautumiseen suorien yhteyksien alueille, ja estäisi muiden matkailualueiden hyötymisen koronan positiivisesta kasvuvaikutuksesta Suomen turvalliseen ja luonnonläheiseen matkailuun.

”Me allekirjoittaneet katsomme, että selvityksessä esitetty solmupisteisiin perustuva lentoasemien karsintaehdotus on täysin vastoin valtakunnallisia aluekehityksen tavoitteita sekä liikennepoliittisia linjauksia, ja toteutuessaan johtaisi alueiden ja niiden elinkeinoelämän kilpailukyvyn heikkenemiseen ja kurjistumiseen valtion toimesta samaan aikaan kun EU ja valtiot toteuttavat historiallisen suuria toimenpiteitä koronapandemian vahinkojen korjaamiseksi.

Lentoasemaverkosto on osa kansallista liikenneinfraa, ja se kuuluu valtion ylläpidettäväksi, kuten maantiet ja rautatiet. Lentoasemaverkoston toimintaedellytyksiin voidaan kuitenkin vaikuttaa valtion ja alueellisten toimijoiden välisellä yhteistyöllä, joten alueelliset toimijat tulee kytkeä kaikkiin lentoliikenteen tulevaisuudesta käytäviin keskusteluihin tiivisti mukaan.”

 

Pentti Malinen, maakuntajohtaja, Kainuun liitto

Jyrki Kaiponen, maakuntajohtaja, Keski-Pohjanmaan liitto

Pekka Hokkanen, vt. maakuntajohtaja, Keski-Suomen liitto

Mika Riipi, maakuntajohtaja, Lapin liitto

Kaj Suomela, maakuntajohtaja, Pohjanmaan liitto

Markus Hirvonen, maakuntajohtaja, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Kari Karjalainen, kaupunginjohtaja, Joensuun kaupunki

Timo Koivisto, kaupunginjohtaja, Jyväskylän kaupunki

Jari Tolonen, kaupunginjohtaja, Kajaanin kaupunki

Stina Mattila, kaupunginjohtaja, Kokkolan kaupunki

Matti Ruotsalainen, kaupunginjohtaja, Kemin kaupunki

Anne Ekstrand, kaupunginjohtaja, Pietarsaaren kaupunki

Timo Nousiainen, kaupunginjohtaja, Tornion kaupunki

Anu Tervonen, toimitusjohtaja, Kainuun Yrittäjät

Mervi Järkkälä, toimitusjohtaja, Keski-Pohjanmaan Yrittäjät

Sanna-Mari Jyräkoski, toimitusjohtaja, Keski-Suomen Yrittäjät

Pirkka Salo, toimitusjohtaja, Lapin Yrittäjät

Merja Blomberg, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan Yrittäjät

Ari Hiltunen, toimitusjohtaja, Keski-Suomen kauppakamari

Timo Rautajoki, toimitusjohtaja, Lapin kauppakamari

Jari P. Tuovinen, toimitusjohtaja, Oulun Kauppakamari

Juha Häkkinen, toimitusjohtaja, Pohjanmaan kauppakamari

Matti Vuojärvi, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari

 

Kuva: Visit Vuokatti

Jaa artikkeli:

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Tilaa uutiskirjeemme

Liittymällä Ikkunapaikan postituslistalle, saat uutiskirjeen lehtien ilmestymisen välillä, noin 8 kertaa vuodessa.

Haluatko kirjautua ulos?
X