Näkökulma: Ruoka ratkaisee matkapäätöksiä enemmän kuin koskaan
Miksi suomalaista ruokaa ei tunneta ja miksi skandinaavinen ruoka ei lyö läpi maailman ruokatrendien joukossa, kysyy Visit Finlandin Terhi Hook Näkökulma-artikkelissaan.
Miksi Suomeen ei tulla ruokamatkalle? Toimijoiden kokoontuessa asiaa pohditaan monelta kantilta. Onko syy mielikuvissa, emmekö osaa myydä vai emmekö usko oman ruokamme vetovoimaan?
Maailmalla kiinnostus kulinaarisiin matkaelämyksiin kasvaa jatkuvasti. Ruoka on oleellinen osa jokaisen matkailijan päiväohjelmaan ja kohderyhmätutkimuksemme mukaan ruoka on korostuva kiinnostuksen kohde kaikissa Suomelle potentiaalisissa asiakasryhmissä. Autenttinen, paikallinen ruoka on myös ulkomaalaisten tärkein yksittäinen lomaan liittyvä aktiviteetti.
Siksi erilaisten ruokaan liittyvien tuotteiden tarjonnan kehittämiseen, myynnin edistämiseen ja markkinointiin tulisi satsata enemmän.
Väitän, että Suomen ruokamatkailutarjonnalle on mahdollista löytää paljonkin lisää asiakkaita ulkomailta! Lisätessämme Suomen tunnettuutta ja viestiessä matkailutarjonnasta mukaan lukien ruokamatkailutuotteet, välittyy samalla mielikuva suomalaisesta ruoasta. Matkailumarkkinointi avaa ovia myös muille vientialoille, esimerkiksi ruokaa koskiessa elintarvikeviennille.
Kysymys kuuluukin, miten muokkaamme kiinnostuksen ostettaviksi elämyksiksi? Miten ostaja tavoittaa tarjoajan?
Pontta teeman eteenpäin viemiseksi antaa se, että Suomeen liitettyjen ruokateeman verkkohakujen määrä on mukavasti nousussa. Olemme nähneet ravintolahakujen nousevan edellisvuosista reippaastikin, samoin kuin suomalaiseen elämäntapaan liittyvien ruokaelämysten. Ravintolahaut ovat nostaneet sijoitustaan suosituimmissa matkailuaiheisissa hakutermeissä muun muassa USAssa, Saksassa ja Espanjassa. Ruokamatkailu hakuaiheena on taas noussut Japanissa. Suomalainen ruoka on myös alkanut näkyä maailman mediassa, kuten espanjalaisen El País -lehden tamperelaiselle mustallemakkaralle omistama artikkeli.
Kriittistä itse tuotteiden myynnin kannalta on niiden saatavuus ja ostettavuus digitaalisesti. Tällä hetkellä ruokaelämysten ostettavuus tärkeimmissä digitaalisissa verkkokaupoissa on vähäistä. Olisi tärkeää, että yrityksen ymmärtäisivät näkyvyyden näissä kanavissa olevan myös markkinointitoimenpide ja markkinointisatsaus. Nettisurfaaja saa ideoita nähdessään tuotteen vaikkei sitä ko. kanavasta ostaisi. Ravintola bookataan usein kohteessa oman matkaohjelman ja päivän aikataulun varmistuttua. Toisaalta matkanjärjestäjäkauppa on edelleen varteenotettava kanava etenkin retkille ja elämyksille. Sinne tarvitaan sekä paketteja, että yksittäisiä tuotteita.
Matkailu on suuri työllistäjä ja sen työllisistä lähes puolet on ravitsemistoiminnassa. Ravintoloiden osuus matkustajien rahankäytöstä muodostaa noin viidenneksen, joten ala on tärkeä. Olemme saaneet huippuravintoloitamme parrasvaloihin maailmalla Michelin Guide Host City -tapahtumayhteistyön kautta. Pienet, paikalliset lähiruokaan tai paikalliskulttuurin erikoistuneet ravintolat ovat taas piilotettuja helmiä paikallista elämäntapaa metsästäville. Ruokatapahtumat ja luontoa ammentavat ruokaretket ja kokkauskurssit täydentävät alueen tarjonnan houkuttelevaksi ja kasvattavat Suomen matkailutuloja.
Muutaman seuraavan vuoden aikana julkista rahaa satsataan ruokamielikuvamme vahvistamiseen, kun Maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella voimme Visit Finlandissa toteuttaa ruokaan liittyvän imagollisen markkinointikampanjan. Myös uutta tutkimustietoa ulkomaisten asiakkaiden mielikuvista ja mieltymyksistä saadaan toimijoiden hyödynnettäväksi sekä pohjustamaan markkinointitoimenpiteitä. Jokainen alalla toimiva joutuu tekemään osuutensa, tehdään yhdessä suomalaisesta ruokamatkailusta matkailijoita houkutteleva teema!
Terhi Hook
Manager, Industry Development
Visit Finland
Artikkeli on julkaistu Ikkunapaikassa 2/2025
Lisää vastaavia artikkeleja
