Hyppää sisältöön
· Leena Aalto

Suomessa ei järjestetä ainuttakaan yön yli kestävää sisävesiristeilyä

Suomessa 1800-luvulla rakennetut höyrylaivat olivat matkustajakäytössä vielä joitakin vuosia sitten. Laivoista löytyi muutamia hyttejä yöpymiseenkin, mutta matkailutottumusten muuttumisen myötä yön yli kestävien risteilyjen kysyntä loppui kokonaan. Nyt järviristeilyt kestävät muutaman tunnin. Päijänne-Risteilyt Hilden on tarjonnut risteilyjä Päijänteellä jo 60 vuoden ajan.

Yllä olevan kuvan Suomi-laivalla on kauniina kesäpäivänä tunnelmaa. Suomi risteilee Jyväskylästä ja tarjolla on lounas- ja iltaristeily sekä Alvar Aalto -risteily.

 

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Suomen Matkustajalaivayhdistyksen puheenjohtaja Petri Luotion kesä kuluu vesillä.

”M/S Puijo oli viimeinen laiva, joka ajoi sisävesillä risteilyjä ja tarjosi myös yöpymismahdollisuuden”, kertoo Suomen Matkustajalaivayhdistyksen puheenjohtaja Petri Luotio. Puijolla pääsi risteilemään Kuopiosta Savonlinnaan ja takaisin. Hyttejä yöpymiseen oli muutamia. Osa matkustajista siirtyi maihin yöpymään, mutta muutama jäi myös laivalle yöksi.
”Niin M/S Puijo kuin muutkin höyrylaivat, joista lähes kaikki oli muutettu dieselkäyttöiseksi, olivat vanhoja. Hytit olivat pieniä kerrossängyllisiä hyttejä ja wc-tilat käytävällä”, Luotio sanoo. Viime vuosina ihmisten matkailutottumukset ja majoituksen tasovaatimukset ovat muuttuneet, ja yöpymisen sisältävät risteilyt ovat pääsääntöisesti lopetettu.

Vesiltä maanteille

1800-luvulla rakennetut höyrylaivat palvelivat hyötyliikennettä, sillä maanteitä ei ollut. Savitaipaleelta Taipalsaaren kautta Lappeenrantaan liikkuneen höyrylaivan reitillä oli 10 satamaa, jotka olivat lähinnä kylien laitureita. Näistä ainakin yksi on vielä jäljellä.
”Laivoissa kuljetettiin niin lehmiä, kanoja kuin halkojakin. Sillä ei ollut merkitystä, että matka kesti yli 10 tuntia, kun maanteitä ei ollut”, kertoo Luotio.  Maanteiden parantuessa 1950-60-luvuilla vanhoilla höyrylaivoilla alettiin tehdä myös turistiristeilyjä.

Pieni volyymi ja suuret kustannukset

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Toinen painava syy kannattamattomuuteen on laivojen hinta. 1800-luvulla rakennetut laivat on ajettu loppuun ja niiden kunnostaminen tai uuden ostaminen on hyvin kallista. ”Uusi laiva, joka on tehty nykystandardien mukaan maksaa noin miljoona euroa. Suomen sesonki kestää juhannuksesta heinäkuun loppuun ja jokainen ymmärtää, ettei siinä ajassa kateta kustannuksia.”
Keski-Euroopan matkustajavolyymi on myös aivan toista luokkaa kuin kotimaassa. Saimaalla 10 000 risteilyvieraan saaminen on lyhyen kesän aikana työlästä, kun samaan aikaan Välimerellä risteilee miljoona turistia.
”Myös sukupolvenvaihdos on ollut haastavaa. Höyrylaivojen laivurit ovat tulleet iäkkäiksi, ja nuorisolla ei ole halua ottaa suuritöistä laivabisnestä pyöritettäväkseen”, Luotio kertoo.

Lyhyet risteilyt suosiossa

Kesällä 2023 suurin osa laivoista satsaa tunnin tai kahden risteilyihin, joissa on usein mahdollisuus ruokailla. ”On mukavaa olla pari tuntia vesillä, syödä illallinen ja palata hotelliin nukkumaan. Tähän konseptiin moni yhtiö satsaa”, Luotio sanoo.
Aktiivista risteilytoimintaa on esimerkiksi Savonlinnassa, Kuopiossa, Tampereella, Järvi-Sydämessä ja Lappeenrannassa. Myös Jyväskylä-Lahti välin pääsee risteilemään muutaman kerran tulevana kesänä. ”Kyllä ihmiset edelleen nauttivat vesillä olosta, mutta siihen ei haluta kuluttaa montaa vuorokautta. Risteilyillä panostetaan nyt laadukkaaseen brunssiin, lounaaseen tai päivälliseen”, sanoo Luotio.

Päijänne-Risteilyt Hildenin juhlavuosi

Kesä on alkanut vauhdikkaasti 60-vuotisjuhlavuottaan viettävällä Päijänne-Risteilyt Hildenillä. ”Kyllä nyt huomaa selkeästi, että ihmiset palaavat laivoille pandemian jälkeen. Myös ulkomaiset turistit ovat palanneet tauon jälkeen”, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Eija Hilden. Koko kesä on myynyt hyvin ja osa risteilyistä on jo täynnä. ”Meillä ovat myyneet myös yritysten ostamat tilausristeilyt hyvin kolmen hiljaisen vuoden jälkeen. Nyt on selkeästi alalla nousukausi menossa.”
Haasteita asettaa henkilöstön riittävyys, sillä moni vaihtoi pandemian aikana alaa matkailu- ja palvelualalta.

Rakkaus lajiin

Kysyntää näyttää riittävän kuitenkin niin pitkille risteilyille esimerkiksi Jyväskylästä Lahteen kuin lyhyemmillekin ruokaristeilyille Päijänteellä. Yhtiön ruoat valmistetaan laivoissa ja viinilistat ovat runsaat. ”Varmasti olemme tehneet jotain oikein, kun olemme pärjänneet alalla 60 vuoden ajan”, Hilden miettii.
Mikä on sitten saanut Hildenin jatkavan vuosikymmenien ajan? ”Kyllä se on rakkaus lajiin ja tietynlainen hulluus, jotka vaaditaan matkailualan yrittämisessä”, Hilden kertoo. Seuraava kesä suunnitellaan aina edellisenä syksynä ja talven aikana Hilden on tehnyt paljon myyntiä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.
Juhlakesä menee työn merkeissä, mutta syksyllä olisi tarkoitus yrittäjienkin juhlistaa 60-vuotista taivaltaan. Laivoilla juhlat ovat huomioitu kuohuviinien muodossa. ”Meillä on pitkän taipaleen kunniaksi myynnissä enemmän kuohuvia laivoilla edellisiin kesiin verrattuna”, Hilden sanoo.

 

Katja Lehtinen
Leena Aalto

Ikkunapaikan konkari jo vuodesta 1998. Lehden pitkäaikainen päätoimittaja ja nykyinen advisor, joka seuraa edelleen tiiviisti matkailualan tapahtumia ja trendejä.