Suomessa järjestettiin viime vuonna 142 virtuaalikongressia
Suomessa järjestettiin viime vuonna 74 % vähemmän kansainvälisiä kongresseja kuin ennätysvuonna 2019. Vuosi 2020 oli kongressien kannalta surullinen: vain 220 kansainvälistä järjestökongressia pystyttiin toteuttamaan jossakin muodossa. Osallistujia oli noin 50 000. Ennätysvuonna 2019 kongresseja oli 835 ja osallistujia yli 136 000.
Poikkeusvuosi aiheutti muutoksia myös kongressien tilastointiin: viime vuoden osalta tietoja pyrittiin keräämään myös virtuaalikongresseista sekä peruutetuista ja siirretyistä tapahtumista. Finland Convention Bureaun koostamassa tilastossa on mukana 411 kongressia, mikä on 51 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Näistä 220 pystyttiin toteuttamaan joko suunnitellusti paikan päällä tai virtuaalisena toteutuksena. Osa kongresseista, jotka peruutettiin tai siirrettiin myöhempään ajankohtaan, ei ole kirjautunut vuoden 2020 tilastoon. Peruutettujen ja siirrettyjen tapahtumien osalta tiedonkeruu on ollut haastavaa, joten niiden osalta luvut ovat suuntaa-antavia.
Viime vuonna tammi- ja helmikuu näyttivät vielä hyvältä, mutta maaliskuussa pandemian puhjettua kongressikalenteri tyhjeni lähes täysin. Perinteisesti vilkas kongressisesonki touko-kesäkuu oli erittäin hiljainen. Poikkeusolot kuitenkin pakottivat järjestäjät miettimään uusia toteutustapoja. Vaikka matkustus- ja kokoontumisrajoitukset estivät kongressien järjestämisen paikan päällä, tapahtumia pystyttiin toteuttamaan virtuaalisena. Syys-lokakuussa tapahtumien määrä nousikin hieman, kun virtuaalitapahtumien suosio kasvoi. Koko vuoden osalta tilastossa on mukana 142 virtuaalikongressia ja 13 hybriditapahtumaa. 65 kongressia pystyttiin järjestämään suunnitelmien mukaisesti. 191 kongressia peruutettiin kokonaan tai siirrettiin myöhempään ajankohtaan.
Kuten aiempinakin vuosina, kongresseista suuri osa järjestettiin pääkaupunkiseudulla: Helsingissä ja Espoossa järjestettiin yli sata kongressia. Tampereella kongressien määrä oli 27. Tampereella järjestetyt virtuaalikongressit houkuttelivat runsaan osallistujamäärän: lähes 10 000 osallistujaa. Myös Espoossa toteutetut virtuaalikongressit olivat osallistujamäärällä mitattuna menestyksekkäitä. Lisäksi Jyväskylässä, Turussa, ja Oulussa toteutui useita kongresseja, jotka keräsivät runsaslukuisen joukon virtuaaliosallistujia. Koko Suomen osalta osallistujamäärä oli 64 % alhaisempi kuin edellisenä vuonna: osallistujia tilastoitiin yhteensä 49 666.
Kongressit maineenrakentajana
Kongressinjärjestäjät katsovat luottavaisena tulevaisuuteen; he uskovat kasvokkain tapahtuviin kohtaamisiin ja verkostoitumiseen. FCB:n helmikuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan kansainvälisen kongressin isännöinti on vaativaa, mutta palkitsevaa.
”Kansainväliset kongressit tarjoavat ainutlaatuisia mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja tiedonvaihtoon. Ne toimivat myös kehityksen ja innovaatioiden alustana tieteessä ja tutkimuksessa. Virtuaaliset kongressit eivät järjestäjien ja osallistujien mielestä vastaa perinteisiä fyysisiä tapahtumia, eivätkä ne pysty tarjoamaan yhtä laadukasta osallistujakokemusta”, kertoo Business Finlandin Finland Convention Bureau -yksikön johtaja Ines Antti-Poika.
”Virtuaalisuus tarjoaa mahdollisuuksia erityisesti osallistujamäärän kasvattamiseen, kun esimerkiksi opiskelijat ja nuoret tutkijat pystyvät helposti osallistumaan kongresseihin toiselta puolelta maailmaa. Virtuaali- ja hybriditoteutukset jäävät varmasti elämään myös koronakriisin jälkeen. Toisaalta virtuaalisuus syö isäntäkaupungeilta matkailutuloa”, Antti-Poika jatkaa.
Kongressien saaminen Suomeen vaatii runsaasti suunnittelua ja ennakkovalmisteluja, mutta myös aktiivisia toimijoita, henkilökohtaisia suhteita ja korkeatasoista osaamista kyseisellä tieteenalalla. Kongresseja järjestäneet pitävät isännöintiä hyödyllisenä kokemuksena niin tieteenalalle kuin Suomen maineellekin ja suosittelevat sitä mielellään myös muille kollegoilleen.
Kansainväliset raportit julkaistaan kesällä
Kansainväliset kongressialan järjestöt eivät poikkeuksellisesti tule julkaisemaan kaupunkien ja maiden vertailuja vuoden 2020 kansainvälisten kongressien osalta, vaan keskittyvät raportoimaan peruutusten ja siirtojen taloudellisista vaikutuksista maailmanlaajuisesti. Koko vuoden 2020 kattavat raportit valmistuvat kesäkuussa. Vuoden 2019 vertailussa Suomi on Pohjoismaiden suosituin ja maailman 12. suosituin kongressimaa.
Lähde: Business Finland
Lisää vastaavia artikkeleja
