Hyppää sisältöön
· Leena Aalto

Supervoimii – miksi matkakohteisiin rakastutaan?

Kolumni:

 

Moni pohtii tällä hetkellä, mihin matkustaisi ensimmäisenä, kun liikkuminen on taas vapaampaa. Osa kaipaa jotain ihan uutta pitkän kotona olemisen jälkeen, osa taas kaipaa omaan tuttuun matkakohteeseen. Tuttuun kohteeseen kaipaamisen taustalla voi olla brändirakkaus.

Syypää sun hymyyn

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Vuosien varrella saatamme vieraillen mitä erilaisimmissa kohteissa oman maakunnan leirintäalueesta kaukomaiden eksoottisille rannoille ja suurkaupunkien vilinään.  Mutta miksi vain osa kohteista saa matkaajan rakastumaan ja palaamaan yhä uudelleen, niin muistoissa kuin todellisuudessakin?

Yksi selitys tähän kaipuuseen löytyy brändirakkaudesta. Brändirakkaus on voimakasta tunnepitoista kiintymystä brändiin, joka tuntuu jollakin tavalla omalta. Rakas brändi tuo mukanaan mielihyvää ja iloa. Se mahdollistaa itsensä toteuttamisen vaikkapa harrastusten muodossa ja se sopii toivotulla tavalla omaan identiteettiin – Rakas brändi vahvistaa sitä, mitä me halutaan olla, eli tavallaan antaa meille supervoimii.

”Lapsuuden onnistumisen tunteet hiihtoretkillä, hauskat illat serkkujen kanssa, keväthangilla päivettyneet kasvot ja loputtomat mahdollisuudet seikkailla puhtaassa luonnossa ovat olleet – ja ovat edelleen – tärkeässä roolissa mun brändirakkaussuhteessani Ylläkseen.”

Matkakohteillakin siis on, tai ainakin voisi olla, brändi. Matkakohteiden brändit ovat monimuotoisia kokonaisuuksia, joihin vaikuttaa harkittujen markkinointitekojen, kuten logon, sloganin ja somesivuston ohella myös paikan historia, kulttuuri, asukkaat, sää, palvelut ja maisema, tiivistettynä paikan aito ja ainutlaatuinen DNA. Paikan brändiä onkin se kokonaisuus, joka tulee mieleemme, kun ajatellemme tiettyä kohdetta.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Äkäslompolo kesäyössä.

 

Paluu tulevaisuuteen

Kun kansainvälinen vapaa-ajan matkailu on viimeisen vuoden ajan ollut kutakuinkin mahdotonta, on esimerkiksi Ylläksellä vieraillut aiempaa useampi kotimaan matkailija. Osalle kyseessä on ollut ihka ensimmäinen Lapin loma, kun taas toisille tämä vuosi on tarjonnut mahdollisuuden syventää jo olemassa olevaa Ylläs-suhdetta mökiltä tehdyn etätyön merkeissä.

Matkakohteilla on nyt mahdollisuus luoda uusia ja syventää jo olemassa olevia matkailijasuhteita, jotka ovat osaltaan auttamassa ympärivuotisen matkailun ylläpitämisessä myös koronakriisin jälkeenkin. Vaikka kansainvälisiä ja kotimaisia matkailijoita saattaa houkuttaa hieman eri palvelurakenne, on se kohteen ainutlaatuinen DNA molempien kohdalla sama – Siihen panostamalla on mahdollista kehittää maailman muutoksia kestävää, rakastettavaa, matkakohdetta.

”Moni kohde onkin ryhtynyt toimeen mm. kehittämällä kesämatkailun palveluita pyöräreittien ja –vuokraamoiden muodossa. Näille palveluille on kysyntää myös tulevaisuudessa, etenkin kun ne linkitetään luonnolliseksi osaksi paikan brändiä.”

Ennustankin, että jos nyt erikoisolojen aikana matkailija on saanut kokea jonkinlaista vapauden tunnetta ja itseilmaisun mahdollisuutta, positiivisia tunteita hyvässä seurassa tai vaikkapa kokeillut uutta urheilulajia ja nähnyt ensimmäistä kertaa yöttömän yön tunturin laelta, tahtoo hän tulla samaan kohteeseen uudelleenkin – vaikka maailma olisi avoinna joka suuntaan.

 

Rakkaudella, Kaisa

Teksti ja kuvat: Kaisa Aro
Väitöskirjatutkija, Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö
Kirjoittaja on tutkinut brändirakkautta paikkabrändien kontekstissa vuodesta 2016.
Leena Aalto

Ikkunapaikan konkari jo vuodesta 1998. Lehden pitkäaikainen päätoimittaja ja nykyinen advisor, joka seuraa edelleen tiiviisti matkailualan tapahtumia ja trendejä.