Etusivu / Yleinen / Ulkomaiset matkailijat...

Ulkomaiset matkailijat tekivät huhti-kesäkuussa Suomeen 1,11 miljoonaa matkaa. Vapaa-ajan matkoja tehtiin 741 000 (67 % kaikista matkoista) ja työmatkoja 365 000 (33 %).

Vapaa-ajan matkoista 59 prosenttia oli lomamatkoja, 31 prosenttia vierailuja sukulaisten ja ystävien luokse ja noin 9 prosenttia muun henkilökohtaisen syyn, kuten opiskelun takia tehtyjä matkoja. Työmatkailijoista 16 prosentilla matkan tarkoitus oli osallistuminen konferenssiin, kongressiin tai messuille.

Vapaa-ajan matkoista yli 60 prosenttia (62 %) tehtiin EU-maista. Eniten vapaa-ajan matkailijoita tuli Ruotsista (108 000), Virosta (102 000), Saksasta (75 000), Yhdysvalloista (65 000), Britanniasta (57 000) sekä Ranskasta (32 000).

Työmatkoja tehtiin 365 000 (33 % kaikista matkoista). Virosta tulleiden osuus niistä oli 29 prosenttia.

Ulkomaisten vapaa-ajan matkojen mediaanikesto oli neljä yötä. Saksalaiset, yhdysvaltalaiset ja ranskalaiset matkailijat viipyivät Suomessa tätä pidempään, keskimäärin viisi yötä. Ruotsalaisten ja virolaisten vapaa-ajan matkailijoiden viipymä jäi puolestaan selvästi alle keskiarvon.

Matkailijoista noin kaksi kolmasosaa ilmoitti ensisijaiseksi kohteekseen pääkaupunkiseudun, ja valtaosalla pääkohde oli nimenomaan Helsinki. Varsinais-Suomen osuus matkoista oli viisi, Pirkanmaan ja Lapin osuudet kumpikin neljä prosenttia.

Matkan aikana matkailijat yöpyivät keskimäärin 1,24:lla paikkakunnalla.

SUURIMMAT RAHANKÄYTTÄJÄT

Ulkomaiset matkailijat käyttivät Suomessa rahaa 772 miljoonaa euroa, josta vapaa-ajan matkailijoiden osuus oli 480 miljoonaa. Eniten vapaa-ajan matkailijoilta kertyi tuloja yhdysvaltalaisilta matkailijoilta (55 milj. €), saksalaisilta (47 milj. €), ruotsalaisilta (38 milj. €) ja ranskalaisilta (33 milj. €).

Keskimäärin vapaa-ajan matkailijat käyttivät vierailullaan 648 euroa. Matkaa kohden laskettuna suurimpia vapaa-ajan matkailijoiden rahankäyttäjiä olivat ranskalaiset (1 042 €/matka), yhdysvaltalaiset (852 €/matka) ja saksalaiset (629 €/matka).

Päivää kohden laskettuna vapaa-ajan matkailijat käyttivät keskimäärin 58 euroa ja työmatkailijat 68 euroa. Työmatkailijoista eniten rahaa päivässä (120 euroa) käyttivät konferenssiin, kongressiin tai messuille osallistuneet. Vapaa-ajan matkailijoista eniten rahaa per päivä (74 euroa) käyttivät lomamatkailijat.

Rahankäytöstä yhteensä 41 prosenttia meni majoitukseen, 22 ravintoloihin ja kahviloihin, 10 liikkumiseen Suomessa, viisi prosenttia kulttuuriin, liikuntaan ja virkistykseen sekä 22 prosenttia muihin menoihin, kuten ostoksiin.

MATKAILIJOIDEN PROFIILI

Vapaa-ajan matkailijoiden valmismatkojen osuus oli huhti-kesäkuussa viisi prosenttia. EU-maista tulleista kolme prosenttia oli hankkinut matkansa valmismatkana. Kaukokohteista tulleiden vapaa-ajan matkailijoiden valmismatkojen osuus oli sen sijaan huomattavasti suurempi (Aasia 11 % ja Amerikka 10 %).

Vapaa-ajan matkat varattiin tyypillisesti kaksi kuukautta ennen matkaa. Yhdysvalloista ja Britanniasta tulleet varasivat matkansa tätä pidemmällä aikavälillä (3,4 kk ja 2,7 kk ennen matkaa). Naapurimaistamme Virosta ja Ruotsista matkojen varaukset tapahtuivat huomattavasti spontaanimmin (0,9 kk ja 1,3 kk ennen matkaa).

Tyytyväisimmät vapaa-ajan matkailijat löytyivät Saksasta, Ruotsista ja Virosta. He arvioivat todennäköisimmin palaavansa Suomeen uudellekin lomalle kesäkaudella.

Reilu kolmannes vapaa-ajan matkailijoista matkusti yksin, neljäsosa puolison kanssa kahdestaan, 12 prosenttia lasten kanssa ja loput 28 prosenttia muussa seurassa, kuten sukulaisten, ystävien ja yli 15 vuotiaiden perheenjäsenten kanssa.

Keskimääräisen matkan hiilijalanjälki oli 431 kg hiilidioksidia (CO2). Euroopan ulkopuolelta saapuvien matkustajien hiilijalanjälki oli yli kaksinkertainen keskiarvoon verrattuna. Vähäisimmät hiilijalanjäljet olivat Ruotsista ja Virosta saapuneiden matkoilla. Ruotsista saapuvien matkailijoiden hiilijalanjälki oli 190 kg CO2 per matka ja Virosta saapuvien 160 kg CO2 per matka.

 

• Matkailijamittari on Visit Finlandin tuottama uusi kuukausitilasto
• Tutkimuksen kohdejoukon muodostavat ulkomailla asuvat matkailijat, jotka matkustivat Suomeen. Kohdejoukkoon eivät sisälly niin sanotut transit- eli vaihtomatkustajat.
• Tilastokeskus vastaa tutkimuksen otannan suunnittelusta ja tutkimusaineiston tuottamisesta
• Tutkimusyritykset TAK Oy ja Norstat Oy vastaavat satamissa ja lentokentillä tehtävästä tiedonkeruusta
• Kesäkuussa haastatteluja tehtiin Helsinki-Vantaan ja Tampereen lentoasemilla sekä Helsingin ja Turun satamissa.
• Huhti-kesäkuun aineisto muodostuu 1 707:sta kohdejoukkoon kuuluvan henkilön haastattelusta.
• Matkamäärän virhemarginaali oli huhti-kesäkuussa noin 3 % suuntaansa.
• Tilastointiprosessia on kehitetty ensimmäisten kuukausien aikana, minkä vuoksi lukuihin on tehty muutamia tarkennuksia jälkikäteen.
• Tutkimuksen tulokset julkaistaan tietokantatauluina Visit Finlandin Tilastopalvelu Rudolfissa sekä avoimena datana Matkailu ja turismi – Kategoriat avoindata.fi
• Lue lisää Matkailijamittarista Visit Finlandin sivuilta

Jaa artikkeli: