Harvinainen haku Unescon luetteloihin aukeaa
Kulttuuriperintöyhteisöillä on nyt mahdollisuus esittää aineetonta kulttuuriperintöä Unescon kansainvälisiin luetteloihin. Vastaava haku on järjestetty vain kerran aikaisemmin, vuonna 2018.
Tällä kertaa nimeämisessä painotetaan elävän perinnön hyviä suojelukäytäntöjä. Suomella on Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloissa neljä nimettyä kohdetta. Kaikkiaan kohteita on jo lähes 850 yhteensä 157 maasta.
MItä tarkoittaa aineeton kulttuuriperintö?
Aineeton kulttuuriperintö tarkoittaa kaikkia niitä käytäntöjä, tietoja ja taitoja, jotka ovat läsnä ihmisten elämässä, arjessa ja juhlassa. Museovirasto vastaa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimuksen toimeenpanosta Suomen osalta. Suomi liittyi sopimukseen vuonna 2013. Saunominen oli Suomen ensimmäinen kohde Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloissa.
Museovirasto toivoo hakemuksia erityisesti Hyvien suojelukäytäntöjen rekisteriin (Register of Good Safeguarding Practises). Rekisteriin voidaan hakea sellaisia ohjelmia, hankkeita ja toimintamalleja, jotka ovat osoittautuneet toimiviksi tavoiksi turvata, vahvistaa ja välittää elävää perintöä tuleville sukupolville.
Samassa yhteydessä on mahdollista ilmoittaa kiinnostuksensa hakea myös muihin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen luetteloihin eli Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon (Representative list) sekä Kiireellistä suojelua vaativan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon (List of Intangible Cultural Heritage in Need of Urgent Safeguarding). Näihin luetteloihin haettavien kohteiden tulee olla jo ennestään Elävän perinnön kansallisessa luettelossa. Tällä hetkellä Suomen kansallisessa luettelossa on 86 kohdetta.
Ehdotusaikaa syyskuuhun saakka
Museovirasto vastaanottaa ehdotuksia 4.9.2026 saakka. Museovirasto tekee aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmän tuella 1–2 kohde-esitystä opetus- ja kulttuuriministeriölle.
Esitettävien kohteiden tulee edustaa vahvimmin aineettoman kulttuuriperinnön kansallisia painopisteitä, jolloin niillä on parhaat edellytykset tulla valituksi Unescon luetteloihin. Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee päätöksen Suomen seuraavasta kohde-esityksestä syksyn aikana.
Unesco-luettelointi edellyttää pitkäjänteistä suojelutyötä
Ehdotusten ytimenä tulee olla aineetonta perintöä ylläpitävien yhteisöjen halu sitoutua toimimaan Unescon tavoitteiden mukaisesti. Hakemuksen valmistelu on pitkäjänteinen ja avoin prosessi, jota koordinoivat ja johon osallistuvat laajasti elävän perinnön ilmiöön liittyvät tahot. Unescon luetteloon hyväksyminen velvoittaa sekä kohteesta vastaavaa yhteisöä että valtiota vaalimaan ja suojelemaan luetteloon nimettyä hyvää käytäntöä tai elävän perinnön ilmiötä.
Vastaava haku on järjestetty aiemmin vuonna 2018, jonka tuloksena saunomisperinne Suomesta sekä kaustislainen viulunsoittoperinne tulivat nimetyiksi Unescon luetteloon. Suomi on mukana myös monikansallisissa kohteissa, joita ovat pohjoismainen limisaumaveneperinne (2021) sekä käsin valmistettuun lasiin liittyvä tieto, taito ja tekniikat (2023). Ruotsin ja Suomen yhteinen Tornionjoen lippokalastusta koskeva esitys on parhaillaan arvioitavana ja tieto hyväksymisestä saadaan joulukuussa 2027.
Lähde: Museovirasto
Lisää vastaavia artikkeleja
