Etusivu / Yleinen / Mitä oma puolueesi sa...

Sunnuntaina käymme taas vaaliuurnille. Kysyimme kaikkien puolueiden puoluetoimistoista onko heidän listoillaan matkailualan ammattilaisia ja kysyimme myös puolueiden kantoja matkailualan julkaiseman oman hallitusohjelman esittämiin kohtiin.
Määräaikaan mennessä saimme vastaukset SDP:ltä, Keskustalta, Vasemmistoliitolta ja Kristillisdemokraateilta. Kokoomuksen kannanoton saimme Hämeen vaalipiirin ehdokkaalta.

 

Matkailualan toimijat vaativat seuraavalta hallitukselta matkailun kasvua tukevia toimia. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Suomen Matkailualan liitto ry, Lapin Matkailuelinkeinon Liitto, Visit Finland, Finnair Oyj, Eckerö Line Oy, Viking Line Oyj ja TallinkSilja Oyj ovat esittäneet matkailualan yhteiset vaalitavoitteet. Tulevalle hallitukselle muistutetaan, että matkailuala on merkittävä työllistäjä ja matkailuvienti palveluviennin kolmanneksi suurin toimiala.
Kysyimme kaikilta puolueilta heidän näkemyksiään alan esiintuomiin tavoitteisiin.
Tässä puolueiden vastaukset:

 

Visit Finlandin perusrahoituksen nostaminen 10 miljoonasta 20 miljoonaan euroon kasvattaisi matkailutuloja yli sadalla miljoonalla eurolla vuosittain sekä verokertymää kymmenillä miljoonilla

Keskustan poliittinen asiantuntija Ilkka Miettinen: ”Matkailuelinkeinon merkitys Suomen taloudelle on suuri ja kasvumahdollisuudet ovat erittäin lupaavat. On siksi perusteltua, että Visit Finlandin toimintaa rahoitetaan avustuksena valtion budjetista. Seuraavilla vaalikausilla julkista taloutta joudutaan vahvistamaan ja tervehdyttämään. Keskusta kannattaa tavoitetta korottaa Visit Finlandin rahoitusta, mutta ei voi antaa tarkkoja euromääräisiä lupauksia budjetin yksittäisiin menokohteisiin.”

Kokoomuksen Hämeen vaalipiiristä saimme mielipiteet 25 vuotta Vanajanlinna Groupissa yrittäjänä toimineelta ja kaupunginvaltuutetulta Mika Walkamolta: Matkailualaan tulee ehdottomasti panostaa ja Visit Finlandin perusrahoituksen lisääminen on yksi keinoista. Matkailu on kansallisesti merkittävä elinkeino, vientitoimiala ja työllistäjä. Suomi on kansainvälisesti kiinnostava matkailukohde. Panostus tulee moninkertaisesti takaisin.

Kristillisdemokraattien lainsäädäntösihteeri Johanna Stenberg: ” Tällä hetkellä on  vaikea ottaa kantaa mahdollisuuksiin Visit Finlandin rahoituksen lisäämiseksi. Tärkeää on pohtia, miten jo käytössä oleva rahoitus käytetään tehokkaasti ja mitkä ovat niitä tehokkaimpia keinoja matkailualan tilanteen parantamiseksi.
Matkailualaan tulee panostaa erilaisin keinoin, kuten työvoiman saatavuutta parantamalla. Matkailun lisäämiseen vaikutetaan muutoinkin monenlaisin keinoin ja luodaan houkuttelevaa kuvaa Suomesta matkailumaana. Tällä hetkellä on kuitenkin vaikea ottaa kantaa mahdollisuuksiin Visit Finlandin rahoituksen lisäämiseksi. Tärkeää on myös pohtia, miten jo käytössä oleva rahoitus käytetään tehokkaasti ja että mitkä ovat niitä tehokkaimpia keinoja matkailualan tilanteen parantamiseksi.

SDP:n poliittisen valmistelun toimitsija Essi Huovinen toteaa:
Korona kuritti matkailu-, ravintola- ja palvelualoja rajusti. Sekä rajoitukset että kuluttajien varovaisuus ovat vaikuttaneet alan toimeentuloon, työllisyyteen ja tulevaisuuden näkymiin huolestuttavalla tavalla. Jo ennen koronaa Suomen matkustustase – eli se kuinka paljon suomalaiset matkustajat kuluttavat ulkomailla verrattuna siihen miten paljon ulkomaiset matkustajat kuluttavat Suomessa – oli 2 miljardia negatiivinen. Osana jälleenrakennusta on luotava suomalaiselle matkailu-, ravintola- ja palvelualoille kehitysnäkymä, jossa sekä korjataan koronan aiheuttamia haavoja että katsotaan pidemmälle tulevaan. Suomen matkustustasetta on tasoitettava voimakkaasti vuoteen 2030 mennessä. Visit Finlandin rahoituksen turvaaminen on tässä yksi keino.

Vasemmistoliiton, Poliittinen asiantuntija, Henrik Jaakkola on jokseenkin eri mieltä: ”Kotimaan matkailun houkuttelevuutta tulee kasvattaa julkisin toimin. Hallitus onkin tukenut matkailualaa ja panostanut esimerkiksi eri luontokohteiden saavutettavuuteen. Visit Finlandin rahoituksen tasoa on syytä tarkastella seuraavan hallitusohjelman yhteydessä osana matkailupolitiikan kokonaisuutta. ”

 

Matkailu on ainoa vientiala, joka maksaa arvonlisäveroja. Alennettujen arvonlisäverokantojen korottaminen heikentäisi sekä kotimaanmatkailun että Suomen suuntautuvan kansainvälisen matkailun kilpailukykyä.

Keskusta kannattaa alennettujen arvonlisäverokantojen pitämistä nykyisellä tasolla.

Kokoomuksen Mika Walkamo: ”Kannatan alennettujen arvonlisäverokantojen pitämistä nykyisellä tasolla.”

KD: Arvonlisäverokannat tulee säilyttää siten, että ala säilyy kilpailukykyisenä.

SDP ei näe tässä tilanteessa syytä arvonlisäveron korottamiseen. Esimerkiksi ruuan arvonlisäveron korotukset olisivat ongelmallisia, kun inflaatio on jo muutoinkin korottanut elintarvikkeiden hintoja. Pidemmällä aikavälillä SDP kannattaa kuitenkin ratkaisuja, jossa muun muassa vähäpäästöisten tuotteiden ja palveluiden arvonlisäverotusta olisi muita alempaa, parempien kannustusvaikutusten luomiseksi ja kestävämpään kuluttamiseen ja tuotantoon siirtymisen vauhdittamiseksi.

Vasemmistoliitto kannattaa vero-ohjausta silloin kun se on tarkoituksenmukaista ja tehokasta, vaikka lähtökohtaisesti verojärjestelmässä tulee välttää poikkeuksia. Alennettujen alv-kantojen poistaminen ei kuitenkaan ole vasemmistoliiton pääasiallinen keino julkisen talouden vahvistamiseksi. Monet alennetut alv-kannat ovat perusteltuja. Vasemmistoliitto pyrkii tasapainottamaan taloutta oikeudenmukaisella verotuksella. Pyrimme mm. estämään verovälttelyä, verottamaan suuria saastuttajia, poistamaan rikkaiden veroetuja ja puuttumaan varallisuuden jatkuvaan keskittymiseen verotuksen avulla.

 

Finnair on matkailualan elintärkeä kumppani. Valtion tulee huolehtia siitä, että globaalia liiketoimintaa harjoittavalla Finnairilla on kilpailukykyiset toimintaedellytykset kilpailijoihin verrattuna.

Keskusta pitää tärkeänä, että Suomella on myös jatkossa valtion vahvasti omistama kansallinen lentoyhtiö. Maakuntalentokenttien verkkoa ei saa supistaa vaan kaikki maakuntakentät on pidettävä käytössä ja kunnossa. Ne ovat Suomen matkailun kehittymiselle erittäin tärkeitä.

Kokoomuksen Mika Walkamo: ”Samaa mieltä, Finnair on olennainen kumppani matkailualalla Suomessa. On äärimmäisen tärkeää pitää Finnair toiminta- ja kilpailukykyisenä. Maakuntakenttien lennot voitaisiin kilpailuttaa ja hankkia ostopalveluna. ”

KD: Maakuntalentojen tietynasteinen tukeminen on perusteltua maakuntien talouden ja kilpailukyvyn kannalta. Muutoinkin ne edistävät pitämään koko maan elinvoimaisena ja asuttuna. Valtio on tukenut Finnairia viimeisten vuosien aikana yleisesti melko paljon ja monella tavoin. Tavoitteena kuitenkin on, että Finnair olisi tulevaisuudessa kilpailukykyinen ja sijoittajien näkökulmasta houkutteleva kohde esimerkiksi hyvän strategian ja liiketoiminnan perusteella, eikä Finnairin tappiollisen tilanteen muuttuminen voitolliseksi olisi riippuvainen vain valtion tuesta.

SDP: Suomen kaltaisessa maassa, joka sijaitsee maantieteellisesti kaukana muusta Euroopasta, on kilpailukyvyn näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää ylläpitää hyviä liikenneyhteyksiä. Finnair on Suomelle strategisesti merkittävä yhtiö, jonka toiminta on tärkeää elinkeinoelämälle. Lisäksi yhtiön toiminta on yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta kriittinen. Tästä näkökulmasta onkin tärkeää, että meillä toimii myös jatkossa kansallinen lentoyhtiö ja huolehdimme sen toimintaedellytyksistä EU:n valtiontukisäännöt huomioiden.
Finnair on ollut jo pitkään haastavassa tilanteessa, sillä ensin pandemia ja sittemmin Venäjän hyökkäys Ukrainaan on haitannut sen liiketoimintaa. Finnairin strategia on perustunut vahvasti Aasian-liikenteeseen, minkä avulla on pystytty ylläpitämään Suomen mittakaavassa kattavia lentoyhteyksiä Euroopan sisällä ja kotimaassa. Nyt kun lentoreitit eivät voi enää kulkea Venäjän yli, Finnair on menettänyt merkittävän kilpailuedun. On tärkeää, että niin yhtiö itse omien strategioidensa kautta kuin myös valtio omalta osaltaan pitävät huolta yhtiön toimintaedellytyksistä.

Vasemmistoliitto: Jokseenkin samaa mieltä. Tärkeitä lentoyhteyksiä ja kotimaista lentoyhtiötämme on tuettava. Samalla on muistettava, että lentoliikenne on merkittävä kasvihuonepäästöjen lähde. Valtionyhtiö Finnairilta on edellytettävä konkreettisia ilmastotoimia ja selkeä tiekartta päästöjen vähentämiseksi.

 

Suomalaisen matkustajamerenkulun kilpailukyky kovassa kansainvälisessä kilpailussa on turvattava EU:n suuntaviivojen mukaisesti.

Keskusta: Suomelle toimivat laivayhteydet ovat elintärkeitä niin matkustaja- kuin rahtipuolella.
EU:n suuntaviivojen pitää kohdella tasapuolisesti jäsenmaita. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että Suomen lipun kilpailukyvystä suomalaisten matkustaja- ja rahtilaivojen perässä pitää huolehtia. Kyse on myös huoltovarmuudesta ja maamme turvallisuudesta.
Tulevaisuudessa etenkin talvimerenkulkumme erityisolosuhteet on huomioitava paremmin niin kansainvälisessä ja kuin EU:n sääntelyssä.

Kokoomuksen Mika Walkamo: ”Suomi tarvitsee laivayhteyksiä ja rahtikuljetusta meriteitse. Kuitenkin viihdemerenkulun tukeminen vääristää kilpailua. Yritystukea pitää karsia.”

KD: Valtio tukee merenkulkua huoltovarmuuden varmistamiseksi. Näistä tuista merkittävä osa kohdistuu myös viihdemerenkulkuun tukien näin matkustajamerenkulun toimintaa.

SDP pitää ensiarvoisen tärkeänä, että merenkulun toiminta turvataan Suomen huoltovarmuuden vahvistamiseksi. Merenkulku on Suomelle elintärkeä liikennemuoto, ja matkustajamerenkulku ja rahti ovat suoraan kytköksissä toisiinsa. Logistisesti Suomi on syrjässä muusta Euroopasta, ja 80–90 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta kulkee meritse. Merikuljetukset ja Suomen lipun alla seilaavat alukset ovat siis Suomen huoltovarmuuden kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Erityisesti nykyisessä turvallisuustilanteessa meidän on varmistettava, että merikuljetukset toimivat kaikissa tilanteissa. Näin ollen Suomen on huolehdittava niin matkustajamerenkulun kuin rahdin kilpailukyvystä. Oikeistopuolueiden ehdottamat leikkaukset nk. ”viihdemerenkulusta” johtaisivat käytännössä suoraan alusten ulosliputukseen ja vaarantaisivat kotimaisen merenkulun toimintaedellytykset.

Vasemmistoliitto: Jokseenkin samaa mieltä. Alusten pitäminen kotimaisessa omistuksessa ja merenkulun työllisyyden tukeminen ovat tärkeitä tavoitteita, joista tulee pitää kiinni jatkossakin.

 

Työvoimapulasta on muodostunut matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan koronarajoituksista toipumisen ja kasvun este. Suomen pitää edistää voimakkaasti työperäistä maahanmuuttoa ja ryhtyä aiempaa aktiivisemmin houkuttelemaan ulkomaalaisia Suomeen töihin ja jäämään perheineen Suomeen.

Keskusta haluaa lisätä ja joustavoittaa merkittävästi työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa.
Maahanmuuttovirasto tulee pilkkoa kahtia siten, että työperäisen maahanmuuton lupa- ja muut asiat eriytetään muista toiminnoista työperäisen maahanmuuton sujuvan käsittelyn turvaamiseksi kaikissa olosuhteissa.
Työperäisen maahanmuuton oleskelulupien käsittelyaikojen maksimiajaksi on säädettävä yksi kuukausi.
Kansainvälisten opiskelijoiden määrää on lisättävä ja Suomessa opiskelleille valmistuneille ulkomaalaisille on myönnettävä työ- ja oleskelulupa viideksi vuodeksi.

Kokoomus Mika Walkamo: ”Täysin samaa mieltä. Työntekijöitä tarvitaan ja työperäistä maahanmuuttoa tulee helpottaa. Suomen on näyttäydyttävä haluttuna maana tulla töihin ja jäädä töihin.”

KD: Työperusteisen maahanmuuton malli vaatii kehittämistä. Huippuosaajien maahantuloa on helpotettava nopeuttamalla lupaprosesseja. Arjen ja viranomaisasioiden hoitamisesta on tehtävä alusta asti sujuvaa Suomeen saapuvalle työntekijälle tai opiskelijalle. Opiskelijoita on kannustettava jäämään Suomeen töihin myöntämällä valmistuneille opiskelijoille automaattisesti työlupa. Työvoiman saatavuusharkintaa on asteittain purettava. Matalapalkka-aloille tulevista maahanmuuttajista ei saa kuitenkaan syntyä Suomeen uutta halpatyövoimaluokkaa. Se ei ole eettistä eikä sosiaaliturvamenojen kannalta kestävää.

SDP: Ilman maahanmuuttoa Suomen työikäinen väestö vähenee kymmenillä tuhansilla vuodessa, ja 2000-luvulla työntekijöiden määrä olisi laskenut ilman vieraskielistä työvoimaa. Tarvitsemme tulevaisuudessakin työntekijöitä – niin korkeasti koulutettuja kuin ammattiosaajia eri sektoreille. Maahanmuutolla ja kansainvälisten osaajien liikkuvuudella onkin entistä suurempi merkitys Suomen hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle. Samaan aikaan on panostettava siihen, että jo Suomessa olevat ulkomaalaiset pääsevät osaksi työelämää. Ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäytön torjuminen on edellytys eettiselle ja kestävälle työperäiselle maahanmuutolle. Tarvitsemmekin lisää resursseja niin työsuojeluun, työehtojen valvontaan kuin työmarkkinarikollisuuden torjuntaan ja tutkintaan.

Vasemmistoliitto: Samaa mieltä.
Vasemmistoliiton mielestä on tärkeää lisätä työperäistä maahanmuuttoa sekä turvata koulutuksen resurssit ja kohdentuminen niin, että reilun kasvun mahdollisuuksia ei hukata osaamispulan takia. Suomi tarvitsee maahanmuuttoa ja maahan muuttaneet osaksi työelämää. Työlupaprosesseja on helpotettava ja työperäisten maahanmuuttajien kotouttamista on parannettava.
Muualta Suomeen muuttaneet ovat yliedustettuina niin määrä- kuin osa-aikaisissa työsuhteissa ja valvonnat ovat osoittaneet huomattavia puutteita muun muassa palkanmaksussa. Työsuojeluviranomaisen on lisättävä työehtojen valvontaa ja otettava vastuu siitä, että jokainen Suomeen muuttanut tulee tietoiseksi oikeuksistaan työelämässä. Maahanmuuttajien hyväksikäyttö työmarkkinoilla on pysäytettävä muun muassa lisäämällä aluehallintovirastojen valvontaresursseja.

Työvoiman saatavuusharkinnasta matkailualalla tulee luopua kaikkialla Suomessa.

Keskusta katsoo, että työvoiman saatavuusharkinnasta voidaan luopua.

Kokoomus Mika Walkamko: ”Saatavuusharkinnasta pitää ehdottomasti luopua.”

KD: Yleisesti ottaen katsomme, että saatavuusharkinnasta tulee asteittain purkaa.

SDP: Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, mutta se vaatii vastapainokseen myös lisää valvontaa ja resursseja hyväksikäytön ehkäisyyn. Saatavuusharkinta on hyvä työväline, mutta tarvitsee tuekseen nykyistä parempaa valvontaa ja tuntuvampia sanktioita. Viranomaisten yhteistyötä ja tiedonvaihtoa työperäisen hyväksikäytön estämiseksi on vahvistettava. Samalla lupaprosessien toimivuutta on hyvä parannettava ja nopeutettava. Hyvin toimivien prosessien kanssa saatavuusharkinta ei ole työvoiman liikkumisen este.

Vasemmistoliitto: Eri mieltä.  Vasemmistoliiton kanta on, että ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta on pidettävä voimassa. Maahanmuuttajataustaisten ihmisten aseman ja yhdenvertaisuuden edistämistä on jatkettava. Työperäinen maahanmuutto ei saa olla väylä palkata matalapalkkaista työvoimaa haurain työehdoin työvoimapulasta kärsiville aloille. Siksi tarvitsemme saatavuusharkinnan rinnalle tehokkaampia malleja, joilla vahvistetaan ulkomaalaisten työntekijöiden asemaa sekä ammattiyhdistysliikkeen mahdollisuuksia puuttua väärinkäytöksiin. Ihmisoikeuksien, yhdenvertaisuuden sekä reilujen työehtojen toteutuminen työmarkkinoilla on kaikkien työntekijöiden sekä reilusti toimivien työnantajien etu. Alipalkkaus pitää kriminalisoida.

 

Matkaketjujen sekä tie- ja rautatieverkoston kehittämistä tulee resursoida ja toteuttaa tulevalla vaalikaudella Valtakunnallisen kaksitoistavuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti.

Keskusta: Tiet ja radat on saatava kuntoon. Liikennepolitiikan painopisteen pitää olla olemassa olevien teiden, ratojen ja  muiden väylien kunnostamisessa suurten miljardiluokan ratahankkeiden sijaan. Perustavoitteena pitää olla eduskuntapuolueiden vuonna 2021 yhdessä sopiman Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12) mukainen teiden korjausvelan lyhentäminen. Korjausvelan poistaminen vaatii useamman vuoden ja useamman eduskuntakauden pituisen suunnitelmallisen korjausohjelman ja siihen riittävän rahoituksen.

Kokoomus, Mika Walkamo: Maantie ja raideyhteydet on oltava kunnossa ja keskitytään olemassa oleviin liikenneväyliin.

KD: Kyllä

SDP: SDP on sitoutunut Liikenne 12 -suunnitelman kirjauksiin ja toimeenpanoon. On tärkeää, että parlamentaarista tahtoa kunnioitetaan ja että rahoitustasot saataisiin vastaamaan yhdessä sovittua. SDP pitää tärkeänä, että tulevalla hallituskaudella jatketaan tällä kaudella hyvin liikkeelle lähteneitä kunnianhimoisia panostuksia liikenneverkkoon, jotta korjausvelan kasvu saataisiin taittumaan ja kääntämään lasku-uralle Liikenne 12 -suunnitelmassa linjatulla tavalla.
Tällä kaudella on SDP:n johdolla tehty kunnianhimoista liikennepolitiikkaa ja merkittäviä panostuksia liikenneverkkoon, mm. toteutettu 300 miljoonan euron tasonnosto perusväylänpidon vuosittaiseen rahoitukseen. Nyt tulevalla kaudella suurin haaste liikenteen rahoituksessa on korkea hintataso, joka syö rahoituksen vaikuttavuutta. Siksi SDP:n mielestä tulee edelleen jatkaa pitkäjänteistä työtä korjausvelan vähentämiseksi ja turvata ennen kaikkea perusväylänpidon rahoitusnäkymä Liikenne 12 -suunnitelmassa sovitun mukaisesti. Tämä on syytä huomioida myös, kun Liikenne 12 -suunnitelmaa tulevalla kaudella päivitetään.

Vasemmistoliitto: Samaa mieltä.
Valtakunnallinen 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma eli Liikenne12-suunnitelma on historiallisen tärkeä. Toimiva liikenneverkosto on Suomen elinvoiman kantava rakenne mitä on suunniteltava pitkäjänteisesti. Hyvät yhteydet turvaavat huoltovarmuuden, työpaikat ja oikeuden valita asuinpaikkansa. Suunnitelmassa väylien rahoitus painottuu myös nykyistä enemmän raiteille, mikä on keskeinen edistysaskel.

 

Ehdolla olevat matkailualan ammattilaiset:

Kysyimme kaikilta puoluetoimistoilta heidän listoillaan olevia ehdokkaita, jotka työskentelevät matkailualan parissa:

Hämeen vaalipiirissä Kokoomuksen ehdokkaana on Mika Walkamo, joka on toiminut matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan yrittäjänä Vanajanlinna Groupissa vuodesta 1998.

Varsinais-Suomessa Keskustan listoilla on ehdokkaana matkailualan yrittäjä Jani Kurvinen. Hän toimii isäntänä Kökön tilalla Somerossa ja vuokraa mökkejä sekä pitää leirintäaluetta.

Pirkanmaalla on ehdolla Kristillisdemokraattien listoilla lähes 30-vuotisen uran Ikaalisten matkatoimistossa tehnyt Johanna Ylihaveri. Hänen työnsä matkatoimistossa loppuivat pandemian aikana. Johanna on toiminut kolme kautta kaupunginvaltuutettuna.

Tampereella perussuomalaisten listoilla on Antti Moisander, joka on Tampereen yhdistyksen puheenjohtaja ja työskentelee hotellin vastaanotossa. Hän myös opiskelee matkailualalla eteenpäin.

Vihreiden listoilla on useampikin matkailun parissa työskentelevä. Keski-Suomessa ehdolla on Heikki Susiluoma, joka toimii retkeilyä edistävässä osuuskunta Polku ja Pitkoksessa, ja kehittää luontomatkailua Ekointernet Oy:ssä.
Kaakkois-Suomessa, Imatralla, ehdokkaana on Aila Vilkka, joka tarjoaa luontoperustaisia ja eläinavusteisia hyvinvointipalveluja.
Lapissa listoilla on eräopas Pyry Lätti sekä Särestöniemi museosäätiön palveluvastaavana toimiva Saana Veltheim.

 

 

Leena Aalto

Jaa artikkeli: