Etusivu / Yleinen / Pandemia vei Suomessa...

Vuonna 2020 matkailijoiden kulutus Suomessa väheni 41 prosenttia (-6,6 mrd. euroa) vuoteen 2019 verrattuna.

Matkailukysynnältään suurimmissa maakunnissa suhteellisesti eniten matkailukysyntä supistui Uudellamaalla (-55 %), Etelä-Karjalassa (-42 %), Lapissa (-35 %) ja Pirkanmaalla (-30 %).

Pandemia vaikutti vähentävästi myös matkailutoimialojen työllisyyteen. Vuonna 2020 matkailutoimialoilla oli työllisiä 16 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019.

Tiedot ilmenevät matkailun talous- ja työllisyysvaikutuksia kuvaavasta matkailutilinpidosta, joka julkaistiin Business Finlandin What’s up with knowledge & management- seminaarissa 6.4.2022. Tilastokeskuksen toteuttama raportti sisältää ensimmäistä kertaa samassa julkaisussa Visit Finlandin toimeksiantaman kansallisen matkailutilinpidon ja työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiantaman alueellisen matkailutilinpidon tulokset.

Vuonna 2020 ulkomainen matkailukysyntä väheni 3,8 miljardia euroa (-71 %) ja kotimainen matkailukysyntä 2,8 miljardia euroa (-26 %). Ennen pandemiaa matkailun osuus bkt:sta pysytteli 2,7 prosentissa, mutta vuoden 2020 ennakkotietojen mukaan matkailun osuus bkt:sta väheni 1,7 prosenttiin.

Eniten matkailun bkt-osuus pieneni niissä maakunnissa, joissa ulkomaisen matkailukysynnän osuus oli merkittävä ennen pandemiaa: Uusimaa (-49 %), Ahvenanmaa, Lappi (-35 %), Etelä-Karjala (-32 %) ja Pirkanmaa (-32 %). Etelä-Savo oli ainoa maakunta, jossa matkailun osuus bkt:sta jopa hieman nousi (+5 %).

Pandemia vaikutti vähentävästi myös matkailutoimialojen työllisyyteen. Vuonna 2020 matkailutoimialoilla työskenteli koko maassa yhteensä 128 700 henkilöä (Vuonna 2019 154 100).
Matkailutoimialojen työllisistä suurin osa (39 %, -17 % verrattuna vuoteen 2019) työskenteli Uudellamaalla, Pirkanmaalla (9 %, -15 %), Varsinais-Suomessa (8 %, -18 %), Pohjois-Pohjanmaalla (5 %, -17 %) ja Lapissa (5 %, -18 %). Luvut eivät sisällä vuokratyövoimaa.

Vuonna 2019, ennen pandemiaa matkailutoimialoilla työskenteli 5,8 prosenttia kaikista työllisistä mutta vuonna 2020 matkailutyöllisten osuus oli 4,9 prosenttia. Tätä korkeammat matkailutyöllisten osuudet olivat Ahvenanmaalla (20,2 %, -6 %, Lapissa (7,3 %, -16 %), Uudellamaalla (5,4 %, -15 %), Pirkanmaalla (5,2 %, -14 %) ja Etelä-Karjalassa (5,0 %, -16 %).

Vuonna 2021 suomalaiset ja ulkomaiset matkailijat käyttivät Suomessa rahaa 31 prosenttia (-5 mrd. euroa) vähemmän kuin vuonna 2019

 Tilaisuudessa julkaistiin myös arvio toteutuneesta matkailukysynnästä vuodelle 2021. Ulkomainen kysyntä väheni edelleen vuonna 2021 loppuvuoden elpymisestä huolimatta 16 prosenttia edellisvuodesta.

Kotimaanmatkailun kysyntä nousi 2021 noin neljänneksen edellisvuodesta, eli selvästi pandemiaa edeltävän tason yläpuolelle. Suomalaisten osuus matkailukysynnästä nousi lähes 90 prosenttiin vuonna 2021 (vrt. 67 % vuonna 2019).

Matkailutilinpitoa on julkaistu vuodesta 2011

 Matkailutilinpito, tai matkailun satelliittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Accounts), on tilastojärjestelmä, jossa matkailun talous- ja työllisyysvaikutuksia kuvataan monipuolisesti ja kattavasti. Valtakunnalliset tiedot on aiemmin julkaistu vuosilta 2011–2019 sekä alueelliset tiedot vuosilta 2013–2015 ja 2017–2019.

Matkailukysynnän kehitysarvioita on julkaistu kaksi kertaa vuodessa vuosien 2020 ja 2021 aikana. Työ- ja elinkeinoministeriö on laatinut arviot yhdessä Visit Finlandin, Tilastokeskuksen, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n ja Suomen Matkailualan liitto SMAL ry:n kanssa.

Alueellisen matkailutilinpidon taulukot on julkaistu Business Finlandin/ Visit Finlandin Rudolf-tilastopalvelussa

Koko raportti on luettavissa tästä.

 

Lähde: TEM
Kuva: Saimaa

 

Jaa artikkeli: