Suomen markkinointiin tarvitaan lisää satsauksia
Hallitus korostaa matkailun tärkeyttä. Korulauseet eivät kuitenkaan paljon lohduta alaa, joka kamppailee yhä pienempien määrärahojen kanssa. Juuri nyt olisi erinomainen hetki tehdä tunnetuksi puhdasta luontoamme ja ilmastoamme. Etsikkoaika on kohta ohi, sillä Suomi joutunee pian karsimaan kohdemarkkinointiaan.
Miksi Tanska, Norja tai Ruotsi kiinnostaa matkailijoita enemmän kuin puhtaasta luonnostaan tunnettu Suomi?
Selitys on yksinkertainen: Muut Pohjoismaat ovat jo vuosien ajan satsanneet markkinointiin rahaa tuplasti sen, mitä Suomi. Lisäksi Suomi on kaukana ja kallis.
Esimerkiksi meille suurimmassa lähtömarkkinamaassa Saksassa asuva perhe ajaa hetkessä Tanskaan ja siitä edelleen siltaa pitkin Ruotsiin. Suomeen tulo vaatisi sen jälkeen puolen vuorokauden mittaisen laivamatkan.
”Tunnettuudessa olemme selkeästi takamatkalla verrattuna muihin Pohjoismaihin. Suomi tulee niistä viimeisenä mieleen”, sanoo Visit Finlandin johtaja Kristiina Hietasaari.
Nyt olisi paalupaikka
”Juuri nyt olisi hieno tilaisuus päästä esittämään niitä ominaisuuksia, joille olisi kysyntää enemmän kuin koskaan ennen”, Kristiina Hietasaari sanoo viitaten eteläisen Euroopan hehkuhelteisiin ja metsäpaloihin.
Suomi on usein kesälläkin enimmäkseen miellyttävän viileä, ilma on puhdasta, maa harvaan asuttu. ”On hirvittävän sääli, ettei tätä mahdollisuutta nähdä.”
Hietasaari kritisoi Suomen hallitusta, joka on vääntänyt kiinni rahahanojaan alalle, joka on suurempi kuin koko maan korkean teknologian vienti yhteensä. Valtionbudjetissa Visit Finlandille myönnetyn vuosittaisen noin kymmenen miljoonan ”peruseuron” lisäksi on lisätalousarvion tai jonkin kertaluonteisen rahoituserän avulla saatu kasaan yhteensä noin viisitoista miljoonaa euroa. Sen turvin on Suomea markkinoitu niin hyvin kuin on pystytty.
Kolmannes vähemmän markkinointiin
Nyt, kun Suomen markkinoinnin paalupaikka olisi tarjolla, lisärahaa ei ole tiedossa. ”Meillä on ensi vuonna kolmannes vähemmän rahaa maamme markkinointiin”, sanoo Kristiina Hietasaari.
Hänen mukaansa koronarajoitusten vuoksi markkinointirahaa jäi kuitenkin sen verran sukanvarteen, että ensi vuodesta voidaan ”jollain lailla” selvitä. Mikäli valtion rahahana pysyy nykyisen tiukalla, kohdemarkkinoita on supistettava ja osa toiminnoista ajettava alas.
”Jos on rahaa, saadaan näkyvyyttä. Suomi pitää ensin kohdemaana saada tunnetuksi ja ihmiset kiinnostumaan Suomesta. Sen jälkeen kiinnostus voi kohdistua alueeseen ja vasta sen jälkeen alueen majoitus- ja muihin palveluihin.”
Paljon oppimista
Kristiina Hietasaari toivoisi päättäjien ymmärtävän, ettei matkailun edistämiseen satsattu raha ole pelkkä kuluerä – päinvastoin: Jokainen matkailun tuottama euro tuo ”oheistuotteena” 60 senttiä muille aloille vähittäiskaupasta rakennusteollisuuteen.
”Matkailumarkkinointia ajatellaan meillä laajasti pelkkänä menoeränä”, Hietasaari harmittelee.
Suomen matkailualan liiton SMALin toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti on pitkälti samoilla linjoilla. Hän erityisen harmissaan siitä, että Suomen tunnettuus ja sitä myötä vetovoima nimenomaan kesämatkailun osalta on yhä vaatimatonta.
”Kilpailu on kovaa nimenomaan kesän osalta”, Mäki-Fränti sanoo.
Hän viittaa Saksassa tehtyyn haastattelututkimukseen, jossa pyydettiin ihmisiä nimeämään mieleen tulevia lomakohteita. Ne, jotka mainitsivat Suomen, nimesivät kolmisenkymmentä muutakin kohdetta. Eli on, mistä valita. Pitäisi olla jokin erityinen syy suunnata kaukaisena ja kalliina kohteena pidettyyn Suomeen varsinkin kesällä.
”Ei riitä, että on hyvä tuote, jos kukaan ei tiedä siitä tai jos kohteeseen on vaikea päästä.”
Hietasaaren ja Mäki-Fräntin mukaan yhtälö on yksinkertainen: rahaa on satsattava, jotta rahaa saataisiin. Matkailuelinkeinon rahoitus kaikkine erillishankkeineen on Mäki-Fräntin mielestä kuitenkin monin tavoin ongelmallinen. Lukuisat eri hankerahoitukset elättävät hanketta usein vain niin kauan kuin rahaa riittää. Jatkuvasti on haettava uutta, vaikka sen saanti on vähintäänkin epävarmaa.
”Olemme ehkä muita Euroopan maita huonompia hakemaan EU-rahoitusta. Muut osaavat sen. Meillä olisi siinä paljon oppimista.”
Mäki-Fräntin mukaan alan toimijoilla olisi myös syytä itsetutkiskeluun: ”Pitäisi osata tehdä parempaa yhteistyötä yli maakuntarajojen. Näin saataisiin hankkeisiin laajempia kokonaisuuksia kuin jos kyseessä olisi vain yhden maakunnan hanke, joka ei välttämättä näy kansainvälisillä markkinoilla. Suomi ei ole vain Lappi tai Järvi-Suomi”, hän kärjistää.
”Kyräilymentaliteettia varmasti vielä on. Lapista voisi kuitenkin ottaa oppia. Siellä elinkeino puhaltaa yhteen hiileen, siellä tämä on kaikkein ammattimaisinta”, Mäki-Fränti kehuu.
Toiveet päättäjille
”Toivoisin päättäjiltä ennen kaikkea perusteellista asennemuutosta, positiivista ja avointa mieltä ja ymmärrystä potentiaalista, joka meillä on olemassa. Ymmärrystä siitä, että matkailu on merkittävimpiä vientialojamme”, Heli Mäki-Fränti sanoo.
Hänen mukaansa tällainen ymmärrys ja asenne on vallalla muualla Euroopassa, ja se vain lisääntyy mitä etelämmäksi mennään. Esimerkiksi Espanjan kauppa- ja teollisuusministeriö, johon myös matkailuministeriö kuuluu, oli saanut korotettua kuluvan vuoden budjettinsa yli 21 prosenttia runsaaseen 10 miljardiin euroon. Rahat on tarkoitettu paitsi pandemian jälkimainingeista toipumiseen myös kestävän matkailun kehittämiseen.
”Matkailijoiden houkuttelemiseksi ei riitä, että Suomi on valittu kuusi kertaa maailman onnellisimmaksi maaksi. Kunpa matkailu katsottaisiin sen arvoiseksi, että siitä puhuttaisiin muuallakin kuin juhlatilaisuuksien korokkeilla.”
Lopuksi Heli Mäki-Fränti esittää vielä yhden toivomuksen päättäjille: ”Että ei vain piipahdettaisi jossain paneelikeskustelussa ja lähdettäisi pois heti, kun on oman sanottavansa sanonut. Olkaa mukana koko tilaisuus ja kuunnelkaa, mitä elinkeinolla on sanottavaa!”
Risto Kunnas
Lisää vastaavia artikkeleja
