TEMin (Työ- ja elinkeinoministeriö) toimialaraportin mukaan matkailun toipumisen arvioidaan kestävän muutaman vuoden, ja siinä valtteja ovat kestävyys ja turvallisuus.
Vuonna 2019 matkailualalla toimi Suomessa noin 29 000 yritystä, jotka työllistivät suoraan 119 000 työntekijää. Toimialan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2019 yli 21 miljardia euroa.
Matkailulla on suuri merkitys myös Suomen kansantalouteen. Matkailun osuus Suomen bkt:sta on noussut 2,5 prosentista 2,7 prosenttiin vuosina 2015–2018.
Matkailun kokonaiskysyntä kuvaa suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden tuotteisiin ja palveluihin käyttämää Suomeen jäävää rahamäärää vuoden aikana. Vuonna 2018 matkailun kokonaiskysyntä oli kaikkiaan 15,7 miljardia euroa ja ulkomaisen matkailukysynnän eli matkailuviennin osuus oli 4,9 miljardia euroa. Vuosina 2015–2018 matkailuvienti kasvoi 3,6 miljardista eurosta 4,9 miljardiin eli noin 12 prosentin vuosivauhtia.
Vuonna 2018 alueellisesta matkailukysynnästä yli puolet kohdistui Uudellemaalle.
Vuosi 2019 oli Suomen matkailussa jo neljäs peräkkäinen kasvuvuosi ja alkuvuoden 2020 majoitusluvut ennustivat kasvun jatkuvan vahvana.
Matkailun laajan klusterin toimialoilla oli vuonna 2019 yli 28 600 yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli yli 21 miljardia euroa. Henkilöliikenne ja sitä palveleva toiminta oli liikevaihdoltaan matkailun toimialaryhmistä suurin, ja se tuotti liikevaihtoa yhteensä 9,7 miljardia euroa vuonna 2019. Ravitsemistoiminta tuotti liikevaihtoa 6,0 miljardia euroa ja ohjelmapalvelujen ja matkanjärjestäjien toimialaryhmä yhteensä 3,0 miljardia euroa
”Toimialaraportin luvut kuvaavat tilannetta ennen koronapandemiaa ja osoittavat, että Suomessa matkailulle on kysyntää. Kuten kaikki tiedämme, korona on vaikuttanut matkailuun dramaattisesti, mutta Suomella on kuitenkin useita vahvuuksia alalla. Olemme turvallinen maa ja voimme erottua myös kestävyydellä”, raportin koonnut toimialapäällikkö Lea Marski Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta sanoo.
Arvioiden mukaan matkailukysyntä voi toipua koronapandemiasta jopa muutamassa vuodessa, mutta sen vaikutukset toimialalle voivat olla monella tapaa mittavia ja pitkäkestoisia. Matkailuyritysten taloudellisen tilanteen kohentuminen voi viedä pitkään, ja kasvuinvestointeja voidaan joutua lykkäämään. Koronapandemia on vaikuttanut myös matkailijoiden kulutuskysyntään ja ostokäyttäytymiseen, mikä tulee huomioida palvelutuotannossa ja sen kehittämisessä.
Suomen positiivinen maakuva turvallisena ja vakaana maana luo erinomaisen lähtökohdan matkailuelinkeinon kehittämiselle ja kasvulle pandemian jälkeen. Suomen tavoitteena on edelleen olla Pohjoismaiden kestävimmin kasvava matkailukohde.
Päämäärän saavuttaminen on mahdollista, jos Suomessa vastataan digitaaliseen muutokseen, edistetään ja hyödynnetään innovaatioita, kehitetään saavutettavuutta, panostetaan kestävän ja vastuullisen matkailun kehittämiseen sekä vahvistetaan alan toimintaympäristön kilpailukykyä. Tämä edellyttää matkailualan toimijoiden, rahoittajien, poliittisten päättäjien sekä viranomaisten pitkäjänteistä ja vahvaa yhteistyötä.
Suomen positiivinen maakuva turvallisena ja vakaana maana luo erinomaisen lähtökohdan matkailuelinkeinon kehittämiselle ja kasvulle pandemian jälkeen. Suomen tavoitteena
on edelleen olla Pohjoismaiden kestävimmin kasvava matkailukohde. Päämäärän saavuttaminen on mahdollista, jos vastaamme digitaaliseen muutokseen, edistämme ja hyödynnämme innovaatioita, kehittämme saavutettavuutta, panostamme kestävän ja vastuullisen matkailun kehittämiseen sekä vahvistamme alan toimintaympäristön kilpailukykyä.
Tämä edellyttää matkailualan toimijoiden pitkäjänteistä ja vahvaa yhteistyötä
Lue koko TEMin toimialaraportti tästä.
Lähde: TEM
Kuva: Visit Finland Thomas Kast
Jaa artikkeli: