Pandemian iskiessä kutakuinkin tasan vuosi sitten, toiveet nopeasta palautumisesta ennalleen olivat korkealla. Ensin uskottiin V-malliseen toipumiseen. Kun sitä ei tapahtunut, uskottiin U:hun ja lopulta jo epätoivoisina W:hen. Kävi kuitenkin ilmi, että tämä tauti ei aakkosia kumarra.
Viime vuonna lentojen istuinkapasiteetti Euroopassa tippui 57,7 %, kertovat OAG:n ja CAPAn tilastot. Kaikista maanosista eniten lentoliikenne sakkasi nimenomaan Euroopassa.
Toiveet V,U ja W-mallisista tilastokäyristä eivät mitkään toteutuneet. Kun valoa oli vihdoin näkyvissä, iski koronaviruksen uusi muunnos ja tammikuun alun lentoliikenne Euroopassa jähmettyi jälleen. Lentokapasiteetti tippui 71 % verrattuna tammikuuhun 2019. Kun nyt Euroopassa oli tarjolla 7,8 miljoonaa paikkaa, vuonna 2019 luku oli 26,8 miljoonaa.
Loppuvuoden vuoristorata
Viime vuoden huhtikuussa lentoliikenne koki lähes täydellisen seisahtumisen, kun viikoittaiset lentomäärät tippuivat 90,4 %. Koronavirus jylläsi armottomasti ja suuri osa Euroopasta oli suljettu ja lennot peruttu.
Kesällä saatiin hetken helpotus ja lentomäärät nousivat, jääden noin 55 % edellisvuoden luvuista.
Sekavat matkustusrajoitukset ja karanteenimääräykset pysäyttivät lennot jälleen syksyllä, kun tautimäärät ympäri Eurooppaa kasvoivat.
Marraskuussa luvut olivat miinuksella 74 % ja joulukuussa rokoteuutiset pienensivät miinusta hieman, lentokapasiteetin ollessa -61 %.
Koko vuoden ajan vähiten lentoliikenne on kärsinyt Aasiassa, missä lentokapasiteetti on syyskuusta alkaen ollut enimmillään 40 % miinuksella vuoteen 2019 verrattuna.
Koko kriisin ajan matkustajamäärät ovat olleet noin 10 % pienemmät kuin lentokapasiteetti. Eli kun tammikuussa lentokapasiteetti oli miinuksella 63 %, matkustajamäärät olivat miinuksella noin 73 %.
IATAn tilastot näyttävät miten dramaattisesti lentoliikenne sukelsi. Kansainvälisten lentojen kysyntä tippui hetkessä noin 76 %, kotimaan lentojen noin 49 %. Vielä tämän vuoden tammikuussakin tiputus viime vuoteen oli 70 %.
Lähde: CAPA ja IATA
Jaa artikkeli: