Eurooppa etsii matkailubrändiään
Reijo Härkönen, Brysseli
Mikä on Euroopan matkailustrategia? Tätä mietimme Maailman matkailupäivänä Brysselin EU-parlamentissa. Eurooppa on kyllä maailman matkailukohde numero yksi, mutta pitkälle ajatellut suuntaviivat paljolti puuttuvat. Parlamentti ei myöskään ole varannut budjetistaan mitään matkailun kehittämiseen. Tähän on tulossa kuitenkin korjaus. EU-rahaa muualta on tietysti monissa hankkeissa.
Tuttuun parlamentin Hemicycleen eli istuntosaliin oli koolla satoja Euroopan matkailun asiantuntijoita ja parlamentin edustajia. Meillä Euroopassa ei ehkä ole vielä täysin tajuttu matkailun merkitystä kansantalouksillemme. Robotiikka saattaa vähentää työpaikkoja, mutta vuoteen 2030 mennessä matkailuelinkeinoon tulee viisi miljoonaa uutta työpaikkaa. Nuorten koulutuksen pitää olla ajan tasalla, ja digivallankumous vaatii omanlaistaan osaamista. Aikoinaan interrail oli avaus Eurooppaan ja kansainvälisyyteen, eli se avasi paremman ymmärryksen erilaisiin ihmisiin ja kulttuureihin. Nyt matkailu vielä laajemmin merkitsee samaa.
Kymmenen prosenttia bruttokansantuotteestamme tulee matkailusta, ja luku kasvaa. Euroopan työpaikoista 12 prosenttia liittyy jotenkin matkailuun jo nyt. 2018 on Kiinan ja Euroopan matkailun teemavuosi, samoin kulttuuriperimämme teemavuosi. Mitä tapahtuu, kun lähivuosina 700 miljoonaa kiinalaista lähtee matkalle turistiksi? Melkoinen osa heistä tulee Eurooppaan. Tiedän kiinalaisinvaasion kokemuksesta Nepalista: kun tuli viisumivapaus, sadattuhannet kiinalaiset ryntäsivät naapurimaahan Himalajan juurelle. Ensikertalainen turisti oli hukassa, ei ymmärtänyt mitään rahasta tai käytöstavoista ja sai paikalliset kauppiaat ja ihmiset raivon valtaan.
Huomiota pitää kiinnittää myös erikoisryhmiin ja löytää niistä uusia asiakkaita. Tällaisia olisivat esimerkiksi yksinäismatkailijat, eko- ja terveysturistit ja seksuaalivähemmistöt. Euroopan matkailubrändin mukaisesti Eurooppa on paras matkailualue lapsille, perheille ja eri sukupolville. Tiukka ja hidas viisumipolitiikka on kuitenkin estänyt satojen tuhansien matkailijoiden pääsyn Eurooppaan, esimerkiksi Venäjältä.
Euroopan kaupungeista kuuluu kuitenkin ikäviä uutisia yhteentörmäyksestä paikallisväestön kanssa. Venetsian Pyhän Markuksen tori on tukossa tai ainakin kahvila veloittaa kahvikupista järjettömiä hintoja. Barcelonan Ramblasin kävelykadulla turisteja käsketään häipymään. Brysselin seminaarissa sentään löytyi yksi kohde, josta voisi ottaa esimerkkiä paikallisten ja turistien myönteisestä kanssakäymisestä, se on Suomenlinna.
Helsinki kuitenkin häviää lähimmille kilpailijakaupungeilleen matkailuelinkeinon tuomasta tulosta suhteessa bruttokansantuotteeseen. Edellä ovat mm. Tallinna, Kööpenhamina ja Tukholma.
Kreikan ongelmat olivat esillä parlamentissa ja totesimme: parhaiten nousu lähtee matkailusta. Toisaalla, Euroopan unioni suhtautuu vakavasti halpalentoyhtiöiden aiheuttamiin ongelmiin kuluttajien oikeuksissa. Emme kaipaa Eurooppaan yhtiöitä, jotka jättävät satoja lentoja hoitamatta huonon hallinnoinnin vuoksi. Halpa lento voi tulla kalliiksi, kuten on nähty Irlannissa.
Terrorismi on lamauttanut matkailua, mutta sen tuomat ongelmat ovat olleet lyhytaikaisia. Euroopan brändi kuitenkin kestää nämä vastoinkäymiset. Eurooppa on matkailussa edelleen ykkönen, kunhan muistamme kestävän matkailun haasteet ja eurooppalaisen laadun.
Jaa artikkeli:
Lisää vastaavia artikkeleja
