Itäisen Uudenmaan saaristo kaipaa nostetta
Itäisen Uudenmaan saaristomatkailun kehittämiseen tähtäävä Saariston syke -hanke on selvittänyt matkailijoiden mielipiteitä. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa alueelle tulevien matkailijoiden mielikuvia, kokemuksia ja kehitystoiveita sekä muodostaa alueen matkailijoista asiakasprofiileja.
Selvityksen mukaan yleisin syy matkustamattomuudelle itäisen Uudenmaan saaristoon oli se, että vastaajat (64 %) eivät tunne aluetta tai sen tarjontaa riittävästi.
Porvoon saaristo on selvästi tunnetuin kohde, kun taas Sipoon ja Loviisan saaristot jäävät monille tuntemattomammiksi. Erityisesti ne matkailijat, jotka eivät ole vielä vierailleet alueella, kokevat saariston vaikeasti saavutettavaksi. Selkeämpi viestintä yhteysalusreiteistä, opasteista ja palveluista voisi madaltaa matkailukynnystä.
Alueelle saavutaan useimmiten päiväretkelle omalla autolla (61 %) tai veneellä. Selvästi tyytyväisimpiä nykyiset matkailijat ovat olleet alueen kulttuuri- ja historiallisiin kohteisiin, luontokohteisiin ja ravintoloihin sekä kahviloihin. Suurin osa kävijöistä on satunnaisia, joten vuosittaiset tapahtumat, markkinointikampanjat, saavutettavuuden parantaminen ja siitä viestiminen voisivat lisätä matkailun säännöllisyyttä.
Tutkimuksessa muodostettiin kahdeksan erilaista saaristomatkailijaprofiilia, jotka auttavat kohdentamaan itäisen Uudenmaan saaristomatkailun kehittämistoimia entistä tarkemmin.
Eniten toivotaan virkistyskäytön parantamista
Matkailijoita vetää itäisen Uudenmaan saaristoon sen rauha, upeat maisemat ja kulttuurikohteet.
“Ilman luonnosta huolehtimista itäisen Uudenmaan saaristo menettäisi tärkeimmän vetovoimatekijänsä ja kilpailukykynsä. Tutkimus antaa vahvan pohjan kehittää aluetta vastuullisesti ja lisätä sen houkuttelevuutta matkailijoiden keskuudessa”, toteaa Saariston syke -hankkeen projektipäällikkö Antti Petteri Kurhinen Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta.
Tutkimuksen mukaan tärkeiksi kehityskohteiksi nousivat saarten virkistyskäytön parantaminen (86 %), kestävän (81 %) ja uudistavan (77 %) matkailun ratkaisut, yhteinen brändäys (80 %) sekä markkinoinnin ja tiedotuksen kehittäminen (78 %). Ravintolapalveluiden, vesiyhteyksien ja infrastruktuurin mainittiin myös. Tulokset osoittavat lisäksi, että alueella on merkittävä potentiaali saaristokulttuurin, -perinteiden ja -tapahtumien esiin tuomisessa.
Lähde: Haaga-Helia
Lisää vastaavia artikkeleja
