Uskomattoman upea Ferganan laakso
Anssi Karppinen
Ferganan laakso on koko Keski-Aasian tiheimmin asuttu alue ja on ollut asuttu jo tuhansien vuosien ajan hedelmällisen maaperän ja runsaan vesimäärän vuoksi. Fergana on jaettu Neuvostoliiton toimesta kolmen eri entisen neuvostotasavallan välillä, eivätkä rajat seuraa aina kovin tarkasti ihmisten etnisyyttä. Neuvostoaikaan rajojen ylittäminen ja vesivarojen hallinta ei ollut pääsääntöisesti hankalaa, mutta Kirgiisian, Uzbekistanin ja Tadzhikistanin itsenäistyttyä, ovat valtioiden rajat saaneet paljon suuremman merkityksen ja erityisesti veteen ja myös öljyyn sekä joskus viljelysmaahan liittyvät maakiistat ovat lisääntyneet alueella.
Maakiistoja valtioiden välillä aiheuttavat erityisesti enklaavit, eli toisen valtion sisällä olevat kappaleet, joista ei voit liikkua emämaahan ylittämättä toisen maan rajaa. Usein enklaavit koostuvat vain yhdestä tai muutamasta kylästä, joiden asukkaat joutuvat asumaan erillään maanmiehistään. Huom! Enklaaveihin ei aina pääse ulkomaalaisella passilla, koska rajat voivat olla vain kahdenvälisiä.
Rajojen epämääräisyys ja myös teiden yhtäkkinen vaihtuminen valtion omistuksesta toiseen ovat tietysti asioita, jotka voivat joskus tehdä turistin elämästä alueella hankalaa. Ferganan laakso on silti paikka, johon kannattaa tutustua pienestä vaivannäöstä huolimatta sillä se tarjoaa paljon erityisesti kulttuurin ja historian nälkäisille. Mikään alueen valtioista ei nykyisellään vaadi suomalaisilta viisumia, joten matkustus on loppujen lopuksi melko huoletonta. Viimeisenä valtiona viisumivapauden suomalaisille antoi Tadzhikistan vuoden 2022 alusta. Suurin osa Ferganan laaksosta on nykyisen Uzbekistanin alueella, mutta mielenkiintoisia matkakohteita on myös paljon Kirgisiassa ja Tadzhikistanissa.
Ferganan laakso on ollut kulttuurin kehto jo tuhansia vuosia ja sieltä löytyy keskiaikaisia ja jopa tuhansia vuosia vanhojen kulttuurien jäänteitä. Ruokaa ei myöskään kannata unohtaa Ferganan laaksossa ja erityisesti syyskuu on aika, jolloin kannattaa vierailla maistelemassa kypsiä sitruunoita, pähkinöitä, persikoita ja granaattiomenoita. Alueella on myös paljon erilaista käsityöläisyyttä puukoista silkkiin ja puutuotteisiin, joka on luonnollista, sillä alue oli tärkeä osa silkkitietä 1400-luvulle asti.
Ferganan laakson voi ohittaa vain parissa päivässä ja tutustua vain sen muutamaan tunnetuimpaan nähtävyyteen, mutta jos alueesta haluaa saada enemmän irti, kannattaa tutkia sen eri osia tarkemmin. Tutkittavaa laaksossa nimittäin riittää useaksi viikoksi!
Ferganan kaupunkien ja nähtävyyksien välillä voi liikkua autolla tai junalla, mutta liikennekulttuuri on melko erikoinen suomalaiseen ajotyyliin tottuneelle ja vaihtelee huomattavasti kaupunkien ja maiden välillä. Eniten Ferganasta saa irti kuskin/oppaan kanssa, joka osaa myös kertoa kohteiden historiasta, koska läheskään aina tietoja ei ole esitetty, eikä varsinkaan englanniksi.
Kaikista suurimmista kaupungeista löytyy majoitusvaihtoehtoja 20€ hostelleista aina yli 100€ /yö maksaviin hotelleihin. Kultainen keskitie on täälläkin paras hinta-laatusuhteen osalta. Parhaina tukikohtina toimivat Kokand ja Fergana (samanniminen kaupunki laaksossa). Seuraavassa esitellään muutamia Ferganan alueen kohteista.
Kokand (Uzbekistan)
Kokand on Ferganan suosituin kohde ja syystä. Kuuluisin nähtävyys kaupungissa on Kokandin Kaanikunnan viimeisen merkitävän hallitsijan, Khudayar Kaanin palatsi. Kokandin Kaanikunta hallitsi 1700 ja 1800 luvuilla suurta maa-aluetta nykyisten Kirgisian, Uzbekistanin ja Kazakhstanin alueella. Kokandissa on myös useita mielenkiintoisia ja kauniita moskeijoita sekä vanhoja madrassoja (islamilainen koulu) ja vanhan kaupungin tuntua pienillä mutkittelevilla kujilla.
Margilan (Uzbekistan)
Margilan tunnetaan Ferganan laakson silkkituotteiden pääpaikkana. Margilanissa on useita pieniä pajoja tai tehtaita, joissa silkkiä ja puuvillaa käsitellään taidolla. Voit päästä näkemään kuinka kankaita kudotaan, miten kuviot piirretään kankaisiin ja miten värjäyksen eri vaiheet toteutetaan erilaisilla tekniikoilla. Kaupungissa on tietysti myös mahdollista ostaa silkkituotteita matkamuistoksi.
Osh (Kirgiisia)
Osh on Ferganan laakson vanhimpia kaupunkeja ja sen historia ulottuu yli 2000 vuoden taakse. Osh on myös Kirgisian eteläinen “Pääkaupunki” laakson itäpäässä ja on ollut entisinä aikoina enemmän yhteydessä Ferganan laaksoon kuin muuhun Kirgisiaan hankalien vuoristoreittien kautta. Täällä kulttuurin voi havaita olevan myös hyvin erilaista verrattuna pohjoiseen Kirgisiaan.
Oshin kuuluisin nähtävyys on Sulaiman Too vuori, jossa on erikoinen Neuvostoaikainen luolamuseo ja useita muita luolia sekä pyhiinvaelluskohteita. Oshin ympäristössä on myös muita mahtavia luontokohteita ja se toimiikin hyvin tukikohtana Eteläisen Kirgisian kokemuksille. Täältä on lyhyt matka maailman suurimpaan villiin saksanpähkinämetsään sekä korkealla sijaitsevaan Alayn ylängölle näkemään elävää paimentolaiskulttuuria ja jossa voi ihailla yli 7 km korkuisia vuoria tai jopa kiivetä niille.
Oshissa on myös paljon neuvostoaikaisia mosaiikkeja ja muraaleja talojen seinissä. Kaupungin arkkitehtuuri on sekoitus uutta itävaikutteista rakennuskantaa sekaisin neuvostoajan rakennuskannan kanssa sekä joitain vanhempia rakennuksia. Kaikkein vanhimmat osat kaupungista eivät ole valitettavasti säilyneet, mutta Sulaiman Toon rinteiltä on löydetty jopa 4000 vuotta vanhan asutuksen jäänteitä.
Rishton (Uzbekistan)
Rishton on ollut Uzbekistanin ja koko Ferganan alueen keramiikkakeskus jo tuhansia vuosia alueelta löytyvän hyvälaatuisen punertavan saven vuoksi. Neuvostoaikaan keramiikkaa tuotettiin pääasiassa tehtaissa, mutta viime vuosikymmenten aikana pienet käsityöpajat ovat taas alkaneet valmistaa erilaisia keraamisia astioita käsityönä. Alueen astiat ovat tunnettuja erityisesti kauniista maalauksistaan. Osa mestareista on alkanut tehdä keramiikkaa arkeologisten löytöjen perusteella herättääkseen vanhat keskiaikaiset perinteiset värit ja kuviot taas eloon.
Rishtonissa voi nähdä myös useita historiallisia ja uskonnollisia paikkoja. Alueelle on haudattu useita islamin uskon merkkihenkilöitä ja muita aikanaan merkittäviä hahmoja. Tämän pienen kaupungin laitamilla on myös kirgiisikyliä, jotka ovat jääneet aikoinaan “väärän” neuvostotasavallan puolelle. Kyläläiset kuitenkin kunnioittavat edelleen perinteitään ja mm. kutovat paksuja lampaanvillaisia mattoja.
Khujand (Tadzhikistan)
Khujand sijaitsee Tadzhikistanissa, mutta on ollut aiemmin etnisesti Uzbekistanilainen. Osa historioitsijoista kertoo, että Neuvostoliitto hajotti tahallaan Keski-Aasian kansakuntia eri neuvostotasavaltoihin, jotta väki keskittyisi riitelemään keskenään, eikä huomaisi suurempia ongelmia Neuvostoliiton tasolla. Samalla tavalla Uzbekistanin kuuluisat Bukhara ja Samarkand ovat alun perin Tadzikkien asuttamia kaupunkeja, mutta tätä on hankala saada ketään Uzbekistanissa myöntämään. Edellä mainittu kuitenkin selittää miksi Uzbekistanin ja Tadzhikistanin kulttuureissa on niin paljon samaa ja molemmilla on samoja kansallissankareita. Uzbekistain on kuitenkin onnistunut paremmin “omimaan” kuuluisimmat historian henkilöt osaksi omaa kulttuuriaan.
Khujand on rakennettu Syr Darya joen rannoille ja sitä kutsutaan Tadzhikistanin pohjoiseksi pääkaupungiksi. Kaupunki onkin yksin Fann vuorien pohjoispuolella Ferganan laaksossa muutaman pienemmän Tadzhikkikaupungin kanssa ja katkaisee Uzbekistanin luonnollisen tien Ferganan laaksoon lännen kautta. Khujandin alue on yhteydessä muuhun Tadzhikistaniin vain yhden vuoriston läpi kulkevan tien kautta, joka kannattaa ajaa, jos vain on aikaa, koska näkymät ovat uskomattoman hienot!
Myös Khujand on ollut asuttu jo tuhansia vuosia ja siellä on jopa suuri linnoitus, jonka perustajan kerrotaan olleen Aleksanteri suuri. Osa linnoituksesta on restauroitu ja sen sisällä toimii hieno museo. Khujandista löytyy myös koko Keski-Aasian suurin Lenin patsas. Aiemmin se sijaitsi paraatipaikalla puistossa joen rannalla, mutta myöhemmin se siirrettiin voitonpuistoon Ismail Somonin patsaan tieltä.
Ferganan laakson arkeologiset nähtävyydet
Ferganan laakson arkeologiset kohteet ovat pääasiassa melko huonosti tutkittuja ja niiden yhteydessä ei ole usein museoita tai muitakaan palveluita. Siksi niillä käynti vaatii jonkin verran mielikuvitusta, mutta kun kävelee satoja tai tuhansia vuosia vanhan kaupungin kujilla maassa lojuvia keramiikan palasia katsellen, siinä on jotain erilaista ja kiehtovaa verrattuna museoesineiden katseluun.
Aksikent (Uzbekistan)
Aksikent on valtava, useiden kymmenien hehtaarien laajuinen rauniokaupunki, joka on ollut pääasiassa rakennettu savitiilistä. Aksikentin loiston aikaa olivat 1000- ja 1200-lukujen välinen aika, eli vajaa tuhat vuotta sitten, jolloin sen ympärysmuurin mitta oli noin 18 kilometrin mittainen ja kaupunki oli tunnettu sen taidokkaista metallityöläisistä. Kaupunki tosin perustettiin jo ennen ajanlaskun alkua, joten se oli silkkitien varrella jo roomalaisten aikana ja oli Ferganan laakson pääkaupunki 1200-luvulle asti.
Aksikent tuhoutui lopullisesti 1600-luvulla alueella sattuneessa suuressa maanjäristyksessä ja jo sitä ennen sen olivat pahoin hävittäneet mongoolivalloittajat, kuten lähes kaikki muutkin Keski-Aasialaiset kaupungit.
Suurin osa kaupungista on vielä mudan alla, mutta osia siitä on kaivettu esiin. Katsoessa kaupungin valtavaa kokoa suhteessa jo kaivettuun osaan, voi kuvitella työn kestävän helposti ainakin kymmeniä vuosia. Aikansa suurkaupungissa oli kastelujärjestelmä, vesialtaita juomaveden varastointiin, kauppapaikkoja, majataloja ja korkeat vahtitornit.
Ferganan laaksosta löytyy myös monia muita rauniokaupunkeja, kuten Ming Tepa, Quva sekä pienempiä sotilaskäyttöön tarkoitettuja linnoituksia mitä yllättävimmistä paikoista. Useimpia alueen raunioita ei ole vielä kunnolla tutkittu ja niihin tutustuminen saa varmasti useissa meissä sen pienen sisäisen arkeologin heräämään.
Khudayar Khanin linnoitus (Batkenin alue Kirgisiassa)
Khudayar Kaani rakennutti pröystäilevän Kokandin palatsin lisäksi myös sotilaslinnoituksen, joka olisi voinut toimia turvapaikkana valloittajia vastaan. Khudayar Kaanin linnoitusta ei kuitenkaan koskaan käytetty ja neuvostoaikaan sinne perustettiin hedelmäpuutarha. Linnoitus on hyvin syrjäisessä paikassa vuoristossa ja hankala löytää sekä vielä hankalampi valloittaa korkean asemansa vuoksi.
Kohtalaisen hyvin säilyneiden muurien lisäksi ei ole säilynyt paljon muuta nähtävää muutamia rakennusten perustuksia lukuunottamatta. Tätäkään kohdetta ei ole juurikaan tutkittu ja linnoituksessa voi kävellä vapaasti kuka vain. Myös maisemat ja mahtavien vuorien välissä kulkeva tie linnakkeelle ovat näkemisen arvoiset jo itsessään.
Lisää tietoa Keski-Aasian matkailumahdollisuuksista löytyy Central-asia.guide sivustolta.
Anssi Karppinen
Talvi 2022
Jaa artikkeli:
Lisää vastaavia artikkeleja
