Suomen Varustamot ry: Merenkulun tukien leikkaus vaarantaisi huoltovarmuuden
Merenkulun tukien leikkaus lisäisi työttömyyttä ja heikentäisi Suomen huoltovarmuutta, toteaa alaa edustava yhdistys.
Tyrmäys Valtiovarainministeriön ehdotukselle
Valtiovarainministeriön ehdottama leikkaus merenkulun miehistökustannusten palautusjärjestelmään on johtanut laajaan vastustukseen. Sekä Viking Line että Wasaline ovat väläyttäneet julkisuudessa mahdollisuutta siirtää aluksensa pois Suomen lipun alta, mikäli miehistökustannusten palautuksista luovuttaisiin.
Nyt myös alaa edustava Suomen Varustamot ry ottaa kantaa leikkauksiin todeten ne kestämättömäksi ratkaisuksi suomalaisen merenkulun ja Suomen huoltovarmuuden kannalta. Leikkaukset johtaisivat Suomen lipun alla olevien alusten siirtämiseen muiden lippujen alle, vaarantaen Suomen oman kauppalaivaston ja meille elintärkeiden merikuljetusten huoltovarmuuden.
“Hallituksen tulisi niiden sijaan pohtia keinoja, joilla vahvistetaan omaa kauppalaivastoa ja varmistetaan että meillä on riittävästi suomalaisia merenkulkijoita vakavien kriisien varalle”, sanoo Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Tiina Tuurnala.
Yhdistys toteaa, että jos Suomi ainoana EU-maana toteuttaisi ehdotetut leikkaukset, Suomen lippu ei olisi enää kilpailukykyinen, johtaen alusten ulosliputtamiseen Suomesta muiden EU-maiden lippujen alle. Tämä johtaisi käytännössä tuhansien suomalaisten merenkulkijoiden työpaikkojen menettämiseen.
Leikkaukset eivät toisi säästöjä valtion budjettiin
Miehistökustannusten palautusjärjestelmä on käytössä kaikilla EU:n merenkulkumailla. Merenkulun tukijärjestelmä on luotu Suomen ja muun Euroopan turvaksi, jotta Euroopalla on omaa tonnistoa ja merenkulkijoita. Ilman tukijärjestelmää EU-lipuilla ei ole mahdollisuutta kilpailla niin sanottujen mukavuuslippujen kanssa. Kyseessä on koko EU:n laajuinen järjestelmä, jossa varustamolle palautetaan sen maksamat työnantajamaksut.
Suomessa on käytössä palautusjärjestelmä, jossa varustamo ensin maksaa työnantajamaksut ja sen jälkeen ne haetaan valtiolta takaisin. Palautuksen määrä perustuu maksettuihin palkkoihin ja työnantajamaksuihin, eli eniten työllistävällä on eniten takaisin haettavia työnantajamaksuja. Suomen palautusjärjestelmän rakenteen takia rahat näkyvät omana budjettikohtanaan valtion budjetissa. Esimerkiksi Ruotsissa rahaa ei siirretä edestakaisin, eikä palautusjärjestelmä tästä syystä näy erillisenä yritystukena valtion budjetissa.
Koska kyseessä on palautusjärjestelmä, leikkaukset eivät toisi säästöjä valtion budjettiin, vaan päinvastoin lisääntyneen työttömyyden myötä aiheutuisi lisäkustannuksia.
Suomi on täysin riippuvainen merikuljetuksista
Suomen viennistä ja tuonnista 96 % kulkee meritse. Huoltovarmuuden kannalta on kriittistä, että Suomella on riittävästi kotimaista jäävahvistettua tonnistoa ja suomalaisia merenkulkijoita, jolla turvataan yhteiskunnan kannalta kriittiset kuljetukset kaikissa oloissa. Epävakaa maailmantilanne ja muuttunut turvallisuusympäristö lisäävät entisestään oman kauppalaivaston merkitystä.
”Turvallisuuspoliittinen tilanne on kiristynyt ja Itämeren alueella varjolaivasto, erilainen häirintä ja sotilaallinen läsnäolo ovat arkipäivää. Muut EU-maat pohtivat parhaillaan, miten voisivat vahvistaa omaa kauppalaivastoaan”, toteaa Suomen Varustamoiden toimitusjohtaja Tiina Tuurnala.
Tuurnalan mukaan myös Suomen hallituksen tulisi leikkausehdotuksen sijaan pohtia vastaavia keinoja.
Rahtialusten ohella, matkustaja-autolauttojen ja ropax-alusten merkitys huoltovarmuuden turvaamisessa on merkittävä. Alukset vastaavat valtaosasta Suomen kappaletavarakuljetuksista, tarkoittaen elintarvikkeita, lääkkeitä ja teollisuuden tarvitsemia tuotteita. Niiden merkitys kasvaa poikkeusoloissa, sillä niillä pystyy kuljettamaan monenlaista lastia sotatarvikkeista ja joukoista polttoaineisiin.
Lähde: Suomen Varustamot ry
Kuva: Viking Line
Lisää vastaavia artikkeleja
