Ranskalainen joulu aikuiseen makuun

“Mitä, eikö jouluaatto ole Ranskassa vapaapäivä”, äitini huudahtaa puhelimessa kun kuulee, että hänen joulun toivotuksensa osui keskelle kiireistä työpäivää.

Kerron, että suomalainen joulurauhan julistus ei millään tavalla rauhoita ranskalaisia. Aatto on tavallinen arkipäivä ja joulun vietto alkaa vasta loppuillasta. Sama keskustelu käydään uudelleen joka vuosi. Paitsi äitini, myös muiden iäkkäiden sukulaisten kanssa. Voisi sanoa, että tämä on jonkinlainen jouluperinne.

Paitsi kellonaikojen, myös muiden kriteerien perusteella ranskalainen joulu vietetään aikuisten ehdoilla. Kun suomalainen perhe kokoontuu värikkäissä oloasuissa ja tonttulakeissa punakirjavan joulupöydän ympärille, ranskatar purjehtii ruokasaliin korkeissa koroissa ja naruolkaimisessa iltapuvussa ja asettaa paljettilaukkunsa samppanjalasin viereen valkoiselle pöytäliinalle.
Suomessa leikitään köyhää ennenvanhaa. Ranskassa taas leikitään, että ollaan rikkaita. Ovathan perinteiset jouluruoat osteri, hanhenmaksa, kaviaari ja shamppanja hienointa mitä kaupoista saa.

 

Pöytävaraus keskiyöksi

Tuosta kelloajasta vielä sen verran, että joulumatkalla Pariisissa ravintolapöytää ei aattona kannata varata normaaliin illalisaikaan. Paitsi jon välttämättä haluaa olla kyseisen ravitsemusliikkeen ainoa asiakas. Sekä aattoillan että uuden vuoden reveillon edellyttää nimensä mukaisesti valvomista ja pöytään käydään aikaisintaan keskiyöllä.

Aikanaan ajatuksena oli paastoaminen, ja se, että joulumessusta haettiin hengen ravintoa ennen illallista. Toki osa ranskalaisista käy edelleen jouluaaton iltamessussa, mutta tunnelmasta päätellen useampi perheenisä on ottanut sitä ennen ainakin aperitiivia.

Joulupukki ei tietenkään poikkea häiritsemään ykkösiinsä sonnustautuneen suvun illastamista. Lahjat nimittäin ilmestyvät sopivasti ilostuttamaan aamuvirkkuja tenavia siinä vaiheessa, kun äidille ja isälle olisi liian kova ponnistus nousta ylös peiton alta. Aikuisten joulunvieton turvaaminen on siis myös pukin tehtävä.

 

Mutta kun päästään peiton alta, alkaa se varsinainen joulun vietto. Madame ja Monsieur rynnistävät kauppoihin ostamaan loput joululahjat. Joululaulut, joita sai turhaan kuulostella ennen joulua, raikuvat yhtäkkiä kaikkialla. Myös tv:stä alkaa tulla jouluaiheisia elokuvia tai sarjojen joulujaksoja.

Mutta eikö joulu ole vähän niin kuin ohi? Kuusikin jo pudottaa neulasensa.

Väistämättäkin tulee mieleen, että eikö kannattaisi ottaa ensin kaikki irti suomalaisesta etupainotteisesta joulun vietosta ja singahtaa sitten Ranskaan jatkamaan bileitä? Sitten jos ja kun se on taas mahdollista.

 

Virpi Latva, Ranska

 

Jaa artikkeli:

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Tilaa uutiskirjeemme

Liittymällä Ikkunapaikan postituslistalle, saat uutiskirjeen lehtien ilmestymisen välillä, noin 8 kertaa vuodessa.

Haluatko kirjautua ulos?
X