Kakkivat joulu-ukot
Jouluvalmistelut alkavat perinteisesti näkyä Espanjan katukuvassa marraskuun puolivälissä, tosin vuosi vuodelta katujen koristelut alkavat yhä aikaisemmin.
Seimi on varteenotettava osa koristelua, sekä kotona, kadulla, kauppojen näyteikkunoissa että myös kirkossa. Seimi ”Portal de Belén” kuvaa Jeesuksen syntymää: Neitsyt Maria, Joosef, Jeesus-lapsi sekä aasi ja härkä ovat seimen keskeinen osa, mutta siihen lisätään usein myös itämaan tietäjät ja paimenet.
Kataloniassa on ”päähenkilöitten” lisäksi pieni, mutta hyvin tärkeä kyykistelevä pikku-ukko lisätty seimeen. Alun perin tämä ”Caganer” eli ”Kakkaaja”(kyllä!) symbolisoi katalonialaista maanviljelijää, joka ”lannoitti” peltoaan, saadakseen runsaan sadon tulevana vuonna. Barcelonan joulumarkkinoilla Katedraalin edustalla on vuosittain monta kojua jotka myyvät pelkästään kakkaajia tunnettujen henkilöitten muodoissa. On suuri kunnia kun poliitikosta, jalkapalloilijoista tai vuoden kohutusta henkilöstä luodaan ”caganer”.
Joulukuun 22. on vuodesta 1812 lähtien päivä jolloin Espanja pysähtyy. ”Loteria de Navidad” eli Jouluarpajaiset. alkavat aamulla kello 09.15 ja jatkuvat keskipäivään asti suorana lähetyksenä TV:ssä. San Ildefonso koulun lapset julistavat jokaisen arvan numerot laulaen. Arvat ovat olleet myynnissä jo heinäkuusta lähtien ja jokainen arpa sisältää 10 lippua. Yksittäisen lipun arvo on 20 euroa.
Espanjan kuuluisin loteria myyjä on Madridin ”Doña Manuelita”. Joulukuussa jonotetaan Manuelitalta hyvän onnen arpa… Mikäli päävoitto osuu kohdallesi, voit voittaa jopa 4 miljoonaa euroa!
Sinulla on 0,001 % mahdollisuus että päävoitto ”El Gordo” ”Paksukainen” osuu kohdallesi, toivossa on aina parempi elää!
Jouluillallinen ”Cena de Nochebuena” nautitaan aattona , ja se koostuu runsaasta ja pitkästä illallisesta. Alkuruokana on kalaa ja äyriäisiä, pääruokana on yleensä lihaa, lammasta tai vaikkapa juottopossua. Joissakin perheissä voi olla tarjolla täytettyä kalkkunaa.
Jouluillallinen vaihtelee eri puolella Espanjaa ja tietenkin perheittäin. Illallisen päätteeksi nautitaan mantelipohjaista makeaa kuten Turron ja marsipaania.
Joulupäivänä kokoonnutaan joululounaalle ja annetaan joululahjat, vaikka perinteisempi päivä joululahjojen antamiseen on kuitenkin ’kuninkaitten päivä’, eli tammikuun 7. päivä. Espanjalaiset lapset saavat lahjoja jopa kahteen otteeseen!
Vuoden viimeisenä päivänä juhlitaan ”Noche Vieja” – ”Vanhaa Yötä” tietysti kuplivalla Cavalla ja nielaisemalla yksi viinirypäle jokaisella kellonlyönnillä kunnes suun täyttää 12 viinirypälettä vuoden vaihtuessa. Viinirypäleitä myydään käytännöllisesti 12 kappaleen säilykepurkeissa! Jokainen viinirypäle symbolisoi yhtä kuukautta ja onnea tulevalle vuodelle… mikäli ehdit syödä kaikki 12 rypälettä.
Loppiainen on etenkin lasten suuri hetki. ”Los Reyes Magos” – itämaan tietäjät eli Melchor, Gaspar ja Baltasar saapuvat kaupunkiin joko meri- tai maateitse, riippuen maanosasta. Kaupungin ja kylän asukkaat vastaanottavat nämä kolme Itämaan viisasta miestä ja tunnelma on kuin karnevaaleissa. Tietäjät jakavat karamelleja lapsille kun matkaavat läpi kaupungin. Tämä on se hetki mitä lapset ovat odottaneet. Tietäjille tarjotaan perinteisesti juomaa ja väsyneille kameleille olkia, ovathan he taivaltaneet pitkän matkan Espanjaan asti. Lapset eivät malttaisi nukkuakaan kun innolla odottavat ja toivovat että nämä kolme taikurikuningasta – Reyes Magos ovat lukeneet lasten heille lähettämät toiveet! Seuraavana aamuna lahjat odottavat joulukuusen alla…
Päivän kunniaksi syödään ”Roscón de Reyes”, eräänlainen pullataikinasta leivottu täytetty rinkilä joka on koristeltu kuivatuilla, erivärisillä hedelmillä muistuttaen itämaan tietäjien jalokiviä.
Pulla sisältää kaksi yllätystä, joka voi olla esimerkiksi pienikokoinen jouluteemaan liittyvä miniatyyrinukke tai huonoa onnea tuova papu. Se jolle papu lankeaa, maksaa seuraavan vuoden pullan.
Näin on Loppiainen sinetöinyt Joulun vieton!
Lisää vastaavia artikkeleja
