Mielenilmauksessa valtiovalta toivotti tsemppiä, muttei luvannut helpotuksia

Uskomattoman hieno syyspäivä helli matkailualan ammattilaisia, kun torstaina 24.9. noustiin Eduskuntatalon rappusille mielenilmaukseen.

Matkailun monet kasvot -mielenilmaus keräsi eduskuntatalon edustalle parisataa matkailualan ammattilaista. SMAL striimasi tapahtuman, ja ruutujen ääressä oli saman verran porukkaa.

SMALin puheenjohtaja Anne-Marjut Väänänen ja SMALin toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti.

 

SMALin toimitusjohtaja Heli Mäki-Fräntin luotsasi puolitoistatuntisen mielenilmauksen ja mikrofonin ääreen saatiin edustajia toimialan eri sektoreilta.

SMALin puheenjohtaja Anne-Marjut Väänänen tiivisti mielenilmauksen teesit kolmeen pääteemaan:

  • Matkailuteollisuus tarvitsee taloudellista tukea – heti!
  • Matkustusrajoitukset halutaan nostettavan eurooppalaiselle tasolle, eli nykyisestä 25 tautitapauksesta per 100 000 henkeä ainakin 50/100 000
  • Hallituksen puolelta vaaditaan asiallista, reilua, selkeää, faktoihin perustuvaa ja kiihkotonta viestintää

 

Heti tervetulopuheiden jälkeen linja-autoliikenteen edustajat ajoivat edestakaisin Eduskuntatalon ohitse mahtavasti torvet soiden ja liittyipä bussien joukkoon myös pieni joukko taksiyrittäjiä. ”Ihan roska tuli silmään”, kommentoi yksi mielenosoittajista.

 

Taru Keronen.

Laivaliikenteen puheenvuoron piti Taru Keronen Eckerö Lineltä. Hän mustutti, että Suomen viennistä ja tuonnista valtaosa kulkee meriteitse. Ilman matkustajalauttaliikennettä ei lähikaupoissa ole tomaatteja eikä apteekeissa lääkkeitä, Keronen muistutti. Nyt asiakasmäärät ovat tippuneet jopa 90 % ja edessä on laivojen myyntejä ja toimintojen alasajoja. Varustamot työllistävät 7 000 merimiestä ja useita tuhansia työntekijöitä. Ilman nopeita toimenpiteitä Suomi menettää kansallisen laivastonsa ja sen mukana itsenäisyytensä kriiseissä.

Hjallis Harkimo.

Hjallis Harkimo muistutti puheenvuorossaan ymmärtävänsä alaa erittäin hyvin. ”Olen itse ollut yrittäjä 40 vuoden ajan ja minulla on itselläni tapahtuma-alan yritys. Kun korona alkoi, sen liikevaihto meni nollaan ja kaikki työntekijät lomautettiin. Mä en ymmärrä, että kun tehdas suljetaan niin sinne ryysää kaikki ministerit ympäri Suomea, mutta kun matkailuala koostuu monista pienistä yrittäjistä, niin sitä ei oteta vakavasti tässä talossa. Hallitus on omilla toimillaan rajoittanut teidän bisnestä ja silloin mielestäni hallituksella on vastuu tukea teitä rahallisesti. Hallituksen on pakko lähteä teitä avustamaan, vaikkei niitä tänne rappusille kiinnosta tulla. Uskon, että lähitulevaisuudessa niiden on keksittävä keino, millä elinkeinoa tuetaan, sillä nurinhan tätä bisnestä ei voi antaa mennä”, tykitti Harkimo.

Barifin puheenjohtaja Pekka Mäkinen Suomi menestyäkseen tarvitsee lentoliikennettä ja matkailua. Sen työllistävä vaikutus on noin 100 000 ja sen tuoma tutkittu lisäarvo Suomen kansantaloudelle on 6,5 miljardia euroa, se on 2,5 % Suomen bruttokansantuotteesta. Lentoliikenne, yhdessä matkailuelinkeinon kanssa on Suomen kansantalouden keskeinen dynamo. Tämä fakta ei monelle päättäjälle ole selvillä.


Suomen liikematkayhdistyksen, FBTAn toiminnanjohtaja Sari Viljamaa: ”Me täällä emme itse asiassa kanna huolta ainoastaan matkailuteollisuuden yli sadastatuhannesta työpaikasta, vaan oikeastaan koko Suomen työpaikoista. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan kahdestasadasta Suomen keskeisestä vientiyrityksestä yli 86 % ilmoitti matkustusrajoitusten muodostavan merkittävän esteen kaupankäynnille. Teollisuuden tilaukset Suomessa ovat laskeneet yhtäjaksoisesti kuuden kuukauden ajan. Uusia kauppoja ei tehdä virtuaalisesti, järjestelmiä ei asenneta tai koneita huolleta etänä. Vientiyrityksille liikematkustus on olennainen osa liiketoimintaa ja sen kasvattamista. Suomi elää viennistä.” Viljamaa peräsi hallitukselta huolellisesti mietittyä, terveysturvallista ja selkeästi kommunikoitavaa matkustusrajoituspolitiikkaa, joka ei aseta Suomea takamatkalle muihin EU-maihin nähden.

Kongressi- ja tapahtuma-alan sekä incoming-matkustuksen puolesta puhui Merja Hart. Hän totesi, että liikevaihto incoming- ja tapahtuma/kongressiyrityksillä ei ole maaliskuusta pudonnut 50 % vaan 100 %. Ja kaupan täydellinen pysähdys tulee todennäköisesti jatkumaan pitkälle ensi vuoteen. Hän muistutti, että matkailu on paljon muutakin kuin lomamatkailua. Matkailu on myös yritystapahtumia ja kansainvälisiä kongresseja. Kansainvälinen kongressivieras jättää Suomeen keskimäärin 1300 euroa vierailua kohden.
Viime vuonna Suomessa vieraili 136 000 kokous- tai kongressivierasta.

Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma Heli Mäki-Fräntin haastateltavana.

Talousvaliokunnassa istuva kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma on itsekin innokas matkailija. Hän myönsi, että matkailu- ja tapahtuma-ala ovat jääneet kaikkein eniten paitsioon. Eniten tuskaa tuo se, että linja on ollut poukkoileva. On vaan punaisia ja vihreitä maita, eikä mitään muuta.  Kauman mukaan kesäkuussa tehty avustusmalli matkanjärjestäjille, matkatoimistoille ja tapahtuma-alan toimijoille oli kaiken kaikkiaan epäonnistunut, 72 % hakemuksista on hylätty.  Rahaa oli varattu 300 miljoonaa ja sitä on jaettu vain 120 miljoonaa. Kauma muistutti, että matkailu kuuluu Lintilän ministeriön alaisuuteen. Hän ihmetteli, ettei Lintilä ole nimennyt ministeriöön työryhmää, joka kommunikoisi matkailualan kanssa löytääkseen parhaat keinot sen tukemiseen.
Lopuksi hän vielä toivotti tsemppiä ja muistutti: Me jotka rakastamme matkustamista, odotamme innolla pääsevämme taas maailmalle. Ja odottaessa into vaan kasvaa. Koettakaa jaksaa. Teitä ei ole unohdettu, kyllä me vielä tulemme.”

PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen muistutti matkailualan suuresta työllistävästä vaikutuksesta. Taustalla on paljon vahvaa ammattitaitoa ja osaamista. ”Nyt meillä on suuri huoli siitä, kuinka tässä käy.”

Helena Henriksson ja Teppo Viiperi puhuivat oppaiden puolesta.

Oppaiden puolesta puhuivat Teppo Viiperi ja Helena Henriksson. Myös heiltä loppuivat työt maaliskuun puolivälissä. ”Olemme usein ainoa suomalainen, jonka turisti kohtaa, kun saapuu Suomeen”, muistutti Viiperi. Helsingin oppaat tekivät viime vuonna 19 000 opastusta 25 eri kielellä.
Moni oppaista on freelancereitä, jotka ovat tipahtaneet tyhjän päälle. He eivät saa ansiosidonnaista vaan ainoastaan Kelan päivärahaa.

Vasemmalla SDP:n 1. varapuheenjohtaja Niina Malm.

SDP:n 1. varapuheenjohtaja Niina Malm toi esille lähinnä työllisyyden ja terveyden. Hänen mukaansa nyt on vaan hyväksyttävä, että koronan kanssa on vaan mentävä eteenpäin.
Päivän ainoat buuaukset kuultiin Malmin puheen jälkeen.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän tiedetään puskeneen hallituksessa matkailualan toiveita eteenpäin.  Hän totesi, että matkailualan yrityksillä on nyt käynnissä eloonjäämistaistelun. ”Te saatte tässä asiassa niskoillenne nyt enemmän kuin tarpeeksi.”

Lintilän mielestä kaiken keskiössä ovat nyt työ ja terveys, ja niiden yhteensovittaminen.

”On kuitenkin realiteetti, että emme millään pysty paikkaamaan tulevaa matkailukautta. Mutta nyt pitäisi pystyä edesauttamaan normalisoitumista ja löytää keinot siihen, kuinka kompensoida yrityksille niiden tulojen menetyksiä.

Matkailu on Suomessa 16 miljardin bisnes, ja on selvää, ettei valtiolla ole sellaisia rahoja. Nyt matkailualaa on rahoitettu 400 miljoonalla eurolla.

Olisin valmis tuomaan kustannustuen takaisin niin, että kriteereitä tarkennettaisiin, jotta myös matkailuala pääsisi hyötymään siitä paremmin.”

Lintilä myös huomautti: ”Minua vähän harmittaa, että koko ajan on puhuttu Lapin matkailusta, mutta ihan yhtälailla tämä vaikuttaa matkailuun myös muualla Suomessa.”

”Toivotaan, että jos joudumme vielä syksyllä menemään rajoituksiin, niin niitä tehtäisiin alueellisesti.”

Lopuksi: ”Lupaan tehdä omalta puolelta sen, että vien asioita valtioneuvostossa eteenpäin, ja toivon, että sitä kautta pystytään pitämään nokka veden pinnan yläpuolella, ja toivottavasti päästään pian taas matkailemaan turvallisesti ja terveellisesti.”

 

 

Talousvaliokunnassa istuva vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne, komppasi Lintilää ja sanoi, että talousvaliokunnassa tullaan käymään Lintilän uusi ehdotus kustannustuesta läpi, kunhan se sinne saadaan. Myös Harjanne toivotti tsemppiä ja uskoa huomiseen.

 

 

Mielenilmauksen lopuksi Heli Mäki-Fränti vielä muistutti, että edunvalvontajärjestössä työ jatkuu ja että SMAL tekee kaikkensa, jotta alan ääni kuuluisi. ”Meillä on vahva stigma otsassa. Tuntuu, että osa kansasta pitää meitä syyllisenä kaikkeen pahaan, mitä tämän koronan myötä on tullut. Yksi viesteistämme on, että haluamme päättäjien suulla kääntää asenteita myönteisemmäksi matkailutoimialaa kohtaan.”

 

 

Finnairin kanta oli näyttävästi esillä Musiikkitalon seinällä. Finnairin Mikko Turtiainen oli Eduskuntatalon rapuilla mukana taistossa.

 

 

 

 

 

 

SMAL on toimittanut alla olevan avoimen kirjeen hallituksen jäsenille ja kaikille kansanedustajille:

 

Mediatiedote 24.9.2020

Yli 100 000 työpaikkaa vaarassa – Suomi tarvitsee matkustusta!

Suomalaiset eri matkailualojen tahot kokosivat joukkonsa yhteiseen mielenilmaukseen torstai-iltapäivällä 24.9. Eduskuntatalon edustalle. Tilaisuus oli toimialan hätähuuto Suomen hallitukselle. Tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja koronaepidemian kouriintuntuvista vaikutuksista matkailuyrityksiin. Samalla esiteltiin Suomen hallitukselle ja kansanedustajille laadittu avoin kirje matkailutoimijoiden ajatuksista ja vaatimuksista matkailuteollisuuden ahdingon helpottamiseksi ja alan pelastamiseksi sekä koko suomalaisen yhteiskunnan hyvän tulevaisuuden varmistamiseksi. Avoimessa kirjeessä pyydettiin seuraavia toimia nopealla aikataululla:

  1. Matkailualan yritykset tarvitsevat kiireellisesti jatkoa taloudelliselle tuelle. Matkailuala vastaa lähes kolmesta prosentista Suomen bruttokansantuotteesta ja työllistää noin 29 000 yritystä ja 142 000 suomalaista. Alan kansantaloudellinen merkitys on yhtä suuri kuin metsäteollisuuden. Aiemmin menestynyt, elinvoimainen matkailuala haluaa jatkaa Suomessa, ja siksi se tarvitsee sekä toimintamahdollisuudet viisaan matkustusrajoituspolitiikan avulla että nopeaa ja konkreettista taloudellista tukea koronan aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi. Valmistelussa olevan elvytyspaketin tulee ottaa huomioon matkailusektorin kriittinen tilanne ja tukea alaa koronakriisin yli.

 

  1. Suomen tulee ottaa käyttöön kolmeportainen liikennevalomalli, joka mahdollistaa vastuullisesti toteutetun ja terveysturvallisen matkustuksen Suomeen. Vihreän kategorian lisäksi Suomen tulee ottaa käyttöön (Euroopan komisison suosituksen mukaisesti) keltainen kategoria esimerkiksi ilmaantumisluvuilla 25–80 tapausta/100 000 ihmistä/14 vrk. Tähän kategoriaan kuuluvista maista ja alueista Suomeen tulee voida matkustaa negatiivisella testituloksella ilman karanteenia. Tällä hetkellä korkean riskin maista tulevilta, ilman negatiivista testitodistusta matkustavilta matkustajilta on saatu positiivinen testitulos noin yhdellä prosentilla matkustajista. Negatiivinen testitulos lähtömaassa laskisi tuon luvun minimiin. Korkean riskin maat, punainen kategoria, on voitava identifioida erikseen ja yli 80 tautitapauksen kohdalla kaksivaiheinen testaus on todennäköisesti toimiva malli.

 

  1. Matkustamista säätelevä viestintä pitää saada välittömästi yhtenäiseksi. Tällä hetkellä matkailualaa koskevaa ohjeistusta antavat lukuisat eri tahot – STM, THL, Rajavartiolaitos, ulkoministeriö ja aluehallintoviranomaiset. Korona-ajan viestinnällinen tilkkutäkki on mahdoton malli niin matkailualalle kuin asiakkaille, kansalaisille. Viestintä pitäisi nykyistä enemmän keskittää ja sen pitäisi olla asiakaslähtöistä ja havainnollista.

 

Jotta viestintä on kaikilta osin todenperäistä, tarvitaan myös tutkimustietoa matkustusrajoitusten vaikutuksista tautitilanteen kehitykseen.

 

  1. Matkailualan syyllistäminen tulee lopettaa välittömästi. Koronakriisin aikana matkustaminen on stigmatisoitu täysin suhteettomasti koronakriisin todellisuuteen nähden. Korona on keskusteluissa politisoitunut. Uhkakuvien luomisesta tulee siirtyä vastuulliseen politiikkaan, joka keskittyy terveyden turvaamiseen ja tukee taloutta.

 

Matkailutoimijat ovat jo koronapandemian alkuvaiheessa ottaneet käyttöön kattavia terveysturvallisuustoimia. Vastuulliseen matkustamiseen on kyllä keinoja, jos sen mahdollistamiseen on tahtoa. Näistä ja muista matkustuksen käynnistämisen edellytyksistä matkailualan toimijat toivovat voitavan käydä jatkossa kuukausittaista dialogia Suomen hallituksen kanssa, kunnes tilanne normalisoituu.

Suomalainen matkailuala on päivä päivältä lähempänä katastrofia. Suomen tiukka ja poukkoileva matkustusrajoituspolitiikka tekee mahdottomaksi vastuullisen matkustamisen ja matkojen suunnittelun ja uhkaa ajaa kymmenet tuhannet alalla työskentelevät ihmiset työttömyyteen. Tarpeettomaksi leimattu vapaa-ajanmatkustus on kymmenille tuhansille suomalaisille vastuullisesti ja huolella rakennettu elinkeino, joka tarjoaa työtä myös alueilla, joissa työttömyys muuten on korkea. Kyse on matkatoimistoista, linja-autoyhtiöistä, hotelleista, tapahtumateollisuudesta, oppaista, hiihtokeskuksista, ravintolapalveluista, lentoyhtiöistä, matkanjärjestäjistä, laivayhtiöistä ja monista, monista muista suomalaista yhteiskuntaa pystyssä pitävistä yhtiöistä ammattilaisineen.

Matkustusrajoituspolitiikasta kärsivät myös suomalaiset vientiyritykset, joiden markkinat ovat maailmalla. Uusia kauppoja ei tehdä virtuaalisesti, eikä järjestelmiä asenneta tai huolleta etänä. Vientiyrityksille työmatkustus on olennainen osa liiketoimintaa ja sen kasvattamista. Suomi elää viennistä.

Matkailuala on tehnyt valtavasti töitä terveysturvallisen ja vastuullisen matkustamisen mahdollistamiseksi, samalla kun Suomi on valinnut sulkemisen ja pitkäaikaisten karanteenien sekä epäselvän viestinnän tien. Tuo tie johtaa matkailualan romahdukseen, ja sen vaikutukset tulevat näkymään suomalaisessa yhteiskunnassa vuosia, ellei vuosikymmeniä.

11.9. hallitus päätti korkeamman ilmaantumisluvun matkustusrajoituspolitiikasta. Tämä oli askel oikeaan suuntaan. Se oli kuitenkin riittämätön suhteessa Euroopan komission yleiseurooppalaiseen suositukseen, joka on 50 ilmaantumisraja/100 000 ihmistä/kahden viikon kuluessa. Samalla Suomi käytännössä päätti sulkea rajat kaikilta mailta, jotka ylittävät kahdenkymmenenviiden ilmaantumisrajan. Suomi ei siis tee eroa matalan ja korkean riskin alkuperämaille, vaan niputtaa esimerkiksi Ruotsin (ilmaantumisluku 26) ja Espanjan (310) yhtäläisen riskin maiksi. Tällainen politiikka on lyhytnäköistä.

Suomi tarvitseekin huolellisesti mietityn matkustusrajoituspolitiikan, joka arvioi terveysturvallisuusriskin uskottavasti ja antaa Suomelle ja suomalaisille mahdollisuuden säilyttää elinkeinonsa ja turvata perheidensä henkinen ja taloudellinen hyvinvointi. Meillä ei ole vaihtoehtoa. Suomi tarvitsee matkustusta!

Jaa artikkeli:

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Tilaa uutiskirjeemme

Liittymällä Ikkunapaikan postituslistalle, saat uutiskirjeen lehtien ilmestymisen välillä, noin 8 kertaa vuodessa.

Haluatko kirjautua ulos?
X