Pariisi metsittyy
Virpi Latva, Pariisi
Helteisen kesän jälkeen on helppo uskoa, että Pariisin kaltaisen suurkaupungin vetovoima hiipuu, kun lämpömittari kohoaa 30 asteen tuntumaan. Yleisimmin elokuulle osuvan 40 astetta huitelevan hellepiikin aikana kaupunkiin tupsahtaneilta turisteilta jää suuri osa kohteista näkemättä, kun iltapäivät menevät hotellissa makailuun. Jos maailman suosituin matkakohde ei tarjoa varjoa eikä viileyttä kesäkuukausina, erityisesti kaupunkimatkoja suosivat iäkkäimmät turistit menevät muualle.
Kaupungin johto on ottanut ilmasto lämpenemisen haasteet vakavasti ja aikoo istuttaa yhteensä 40 hehtaaria metsää eri puolille suurkaupunkia. Pariisin matkailijoille tutuista monumentaalisista aukioista ja risteyksistä on siis kohta vain muisto jäljellä. 170 000 uutta puuta nousee suurkaupungin alueelle jo vuoteen 2026 mennessä.
Kaupunginjohtaja Anne Hidalgo myöntää, että suunnitelma on kunnianhimoinen, mutta ilmaston lämpeneminen ei odota. Ilmaston lämpenemistä seuraavat asiantuntijat nimittäin varoittavat, että vuoteen 2050 mennessä 50-asteen hellepiikeistä tulee tavallisia.
Viheralueet valmiiksi kolmessa vuodessa
Asfalttia revitään muunmuassa Garnier-opperan ja Lafayetten tavaratalon välistä, kaupungintalon pihasta, Gare de Lyon-aseman ympäriltä ja Seine-joen rannasta. Asfaltin poistamisen on todettu laskevan kaupungin lämpötilaa useilla asteilla.
Ilmaa puhdistaville ja kaupunkilaisille varjoa antaville metsille oli alkuvaiheessa varattu Pariisin katukuvasta 30 hehtaaria, mutta tavoite on sittemmin nostettu 40 hehtaariin. Nämä ovat rajuja muutoksia ja herättävät ymmärrettävästi myös vastustusta. Pohjimmiltaan kaikki kuitenkin myöntävät, että liian korkeista lämpötiloista ei nauti kukaan. Kaupunkimetsäprojektin taustalla on tutkimus, tai pikemminkin laskutoimitus, jonka mukaan jokainen sadan neliön kokoinen metsäkaistale laskee lähikatujen lämpötilaa asteella.
Pariisilaisia totutettiin metsä-ajatukseen ensin suuriin kukkapurkkeihin istutetuilla puilla, joita oli kätevä siirrellä paikasta toiseen. Nyt on kuitenkin tosi kyseessä ja asfaltti saa väistyä pysyvästi suurkaupungin kaduilta ja aukioilta. Kesän hellelukemat kipuavat kuitenkin joka vuosi yhä korkeammalle ja projektilla alkaa olla kiire.
Pariisin kaupunki turvautuu japanilaisen botanistin Akira Miyawakin oppeihin. Miyawakin metodi perustuu poikkeukselliseen istutustiheyteen, joka kannustaa puita kilvoittelemaan valosta ja kasvamaan nopeammin. Vastaavasti maan alla juurakko tihenee, mistä on hyötyä joka yksilölle.
Metsikkö istutetaan paikallisista lajikkeista, jotka kasvavat usean metrin korkeuteen jo kolmessa vuodessa. Yksi tiheän kaupunkimetsän lisäetu on sen sopeutuminen myös rajoitetulle kasvualustalle kuten katujen varsille ja aukioille. Pikametsän avulla voidaan lisäksi helposti yhdistää jo olemassa olevia viheralueita ilmaa raikastaviksi ketjuiksi.
Seuraava Pariisin matkasi saattaa siis muistuttaa jonkinlaista luontopolkua.
Lisää vastaavia artikkeleja
