Pariisin kattojen puutarhat
Pariisin kattoja on mukava katsella. Vaikka ne kaikki ovat erilaisia, savupiippujen ja kattoikkunoiden villistä sekamelskasta syntyy yllättävän harmoninen kokonaisuus. Kattomeren keskeltä pistää esiin saari. Puita, pensaita… jopa kokonainen niitty!
Puistot ja viljelyspalstat ovat viime vuosina vallanneet tuhansia neliökilometrejä Pariisin kattotilaa. Virastojen, ostoskeskusten ja hotellien katot pursuavat tomaatteja, retiisejä, salaattia ja papuja.
Pariisin keskustaan kaivataan lisää viheralueita, mutta suurkaupunki voi kasvaa vain ylöspäin. Niinpä myös ulkoilualueita ja leikkipuistoja on rakennettu kattokorkeuteen, jossa on vähemmän autojen melua ja saasteita kuin katutasossa. Jo merkittävän suuri osa julkisten rakennusten ja tavaratalojen katoista on puistoina tai viljelykäytössä.
Uusin villitys on vuokrapalsta
Uusin villitys on pari vuotta sitten Belgiasta Ranskan suuriin kaupunkeihin rantautunut vuokrapalsta.
Pariisilaisen viherpeukalon ei siis enää tarvitse haikailla maaseutuasunnon ostoa. Oman palstan voi vuokrata kotikorttelista. Kattoviljelyyn soveltuvat erityisen hyvin nopeasti kasvavat minivihannekset kuten kirsikkatomaatit sekä erilaiset yrtit, esimerkiksi persilja, basilika, timjami, rosmariini ja minttu. Palstalta kuin palstalta voi korjata vuosittain vähintään 30 kiloa vihanneksia ja yrttejä.
Jokaisen mieleen tulee ymmärrettävästikin kysymys, ovatko vilkasliikenteisen suurkaupungin katoilla kasvatetut vihanneksen todellakin syömäkelpoisia?
Pariisilaisen viljelyteknisen korkeakoulun AgroParisTech:n tuoreen tutkimuksen mukaan valtaosa haitallisista aineista kulkeutuu kasviin maaperästä, ei niinkään ilmakehästä. Kaupunkialueen viljelykasveista saatetaan tavata pienhiukkasia, mutta ne ovat silti puhtaampia kuin tehoviljellyt runsaan kasvinsuojeluaineannoksen imeneet vihannekset.
Kaupunkilaismehiläinen voi hyvin
Yksityisten kaupunkilaisten lisäksi osa kattopalstoista on erilaisten järjestöjen hoidossa. Mutta kattoviljely on myös liiketoimintaa. Osa tavaratalojen ja julkisten kiinteistöjen katoilta korjatuista vihanneksista myydään kaupunkilaisille ja ravintoloille. Viljellyille katoille pääsevät pällistelemään ymmärrettävästi vain palstojen vuokraajat, joilla on oma kulkukortti. Osa Pariisin katoista on kuitenkin varattu yhteisiksi viheralueiksi ja leikkipuistoiksi.
Turistejakaan ei olla unohdettu. Galeries Lafayette –tavaratalon katolle on vastikään avattu ylellinen puutarha, jonka englanninkielisiä esittelykierroksia järjestetään matkailijoille 39 euron pääsylippua vastaan. 18 000 lajikkeen kukkaloiston lisäksi tavaratalon katolta on upea näkymä sekä Eiffel-tornin että Montmartren suuntaan. Puisto on auki torstaisin ja lauantaisin. Myös Montparnassen rautatieaseman katolla olevaan puistokompleksiin on vapaa maksuton pääsy kaikille.
Puistojen ja kasvimaiden ohessa Pariisin katoilla toimii jo noin kaksi tuhatta mehiläistarhaa. Pariisin kaupungin kunnianhimoisena tavoitteena on lisätä tarhojen määrää entisestään, mikä saattaa alan asiantuntijoiden mukaan johtaa mesipulaan. Nykyiset yli 120 miljoonaa tarhattua mehiläistä pörräävät kaupungin istutetuissa puutarhoissa sekä kaupunkilaisten parvekekukissa. Myös lämpötila on kaupunkialueella ympäri vuoden pari astetta korkeampi kuin maaseudulla, mikä parantaa mehiläisten hengissä säilymistä. Pariisilaismehiläiset eivät kuitenkaan ole mitä tahansa tarhapörriäisiä. Jos tuliaisideat uupuvat, 125 gramman purkki Ooppera Garnierin katolta kerättyä hunajaa maksaa sievoiset 15 euroa.
Virpi Latva, Pariisi
Lisää vastaavia artikkeleja
