Pyhän Jaakobin jäljillä – Camino on oma mystinen maailmansa
Santiago de Compostelan vaellus, Camino de Santiago, on yksi maailman tunnetuimmista vaellusreiteistä. Osa kulkijoista tulee matkalle uskonnollisista syistä, osa aivan muista.
Santiago de Compostelan vaellus johtaa Espanjan luoteisosassa sijaitsevaan Santiago de Compostelan kaupunkiin, jossa Pyhän Jaakobin (esp. Santiago) uskotaan olevan haudattuna.
Tunnetuin Santiago de Compostelan reiteistä on Ranskan rajalta lähtevä Camino Francés, ranskalainen reitti. Nimi Compostela tulee latinasta, campus stellae, joka tarkoittaa ”tähtien kenttää”, viitaten tarinaan tähdistä, jotka johdattivat pyhiinvaeltajat apostolin haudalle. Vaellus on sekä hengellinen että kulttuurinen kokemus, joka houkuttelee vuosittain satojatuhansia matkailijoita eri puolilta maailmaa.
Matka- ja kohdepalveluita tarjoavan Viandanten Ulla Lipasti on kokenut Caminon-kulkija. Hän asuu Madridissa ja on tehnyt kymmeniä vaelluksia Santiago de Compostelan eri reiteillä.
”En puhuisi pelkästä pyhiinvaelluksesta, vaikka kaikkia Caminolla kulkevia sanotaankin pyhiinvaeltajiksi. Vaelluksen ei tarvitse olla uskonnollinen, se voi olla muutakin. Itse pidän sitä sekä psyykkisenä että fyysisenä hyvinvointina.
Uteliaisuudesta Caminolle
Lipastin oma kontakti Caminoon lähti uteliaisuudesta.
”Halusin nähdä mikä tämä on, mistä niin paljon puhutaan. Ison sysäyksen kiinnostukselle antoivat alkuaikona Espanjassa silloisen naapurimme, 35-vuotiaan nuoren miehen kommentit, kun hän kertoi ottavansa joka vuosi kesälomastaan viikon Caminolle. Se oli hänelle kiireisen ja stressaavan työn vastapainona täydellinen rentoutuminen ja akkujen lataaminen työkautta varten”, kertoo Lipasti.
”Toinen tärkeä sysäys oli perheen lomamatka La Riojassa. Siellä pysähdyimme pienessä Puente de la Reinan kaupungissa. Vanhoilla kujilla kulkiessamme kuulin iloista puheensorinaa ja astioiden kalistelua. Kurkistin rakennuksen ikkunasta sisään, ja siellä isossa keittiössä yhdessä puuhasteli joukko vaeltajia, joiden yhteenkuuluvuus ja yhteinen päämäärä välittyi voimakkaasti.”
Ensimmäisen oman Caminonsa Lipasti aloitti Samoksen luostarilta.
”Pieni luostarin ympärille rakennettu maalaiskylä oli täynnä taikaa, ja polku maalaismaisemissa seuraavaan kohteeseen Sarriaan oli kaunis. Vihreä puro solisi, linnut liversivät ja sammakot kurnuttivat. Toimittajat Pirkko Vekkeli ja Liisa Jäppinen kirjoittivat kirjan omasta vaelluksestaan. Hauska sattuma, että hekin aloittivat ensimmäisen vaelluksensa Samoksen luostarilta.”
Moni palaa joka vuosi
Lipasti kertoo Camino-kärpäsen purreen niin, että ensimmäisen vaelluksen jälkeen hän on kulkenut vuosittain eri reiteillä – yksin, yhdessä ja ryhmien oppaana. Hän on nähnyt vuosien tuoman muutoksen, mutta moni asia pysyy. Hengellisistä syistä vaeltavia näkee edelleen runsain joukoin, mutta on myös paljon muista syistä kulkevia. Koululaisryhmätkin ovat löytäneet Caminot.
”Camino on kokenut kahdenkymmenen vuoden aikana valtavan muutoksen. Vaeltajien määrät ovat moninkertaistuneet, mutta edelleenkin sieltä löytyy aivan oma mystinen maailmansa. Camino tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä ja nauttia hetkestä. Erään vaeltajan sanoin: Caminolla muu maailma, hälinä ja hulina sekä huolet unohtuvat, kun suurin ongelma on kummalle kivelle astuisi.”
Artikkeli on ilmestynyt Ikkunapaikassa 5/2025
Lisää vastaavia artikkeleja
