Saksan Rhön – Lentäjien vuori
Lauri Kuusinen, Futuro Travel
Edellisessä blogissani kerroin Rhönin kukkula-alueesta. Tämän 950 metriä korkea huippu, nimeltään Wasserkuppe (”Vesinyppylä”), Fulda-joen ja noin 30 puron alkulähde tunnetaan myöskin Saksan purjelentoilun synnyinsijana.
Ensimmäisen maailmansodan päättäneen Versaillesin rauhan ehdoissa liittoutuneet vastustajavaltiot olivat asettaneet Saksalle moottorilentokiellon.
Maan yläilmoihin halajavat alkoivat kieltoa kiertääkseen etsimään paikkaa, mistä olisi mahdollista lähteä liitelemään pelkästään ilmavirtausten varassa. Hyvin pian oli löytynytkin tarkoitukseen ihanteellisesti sopiva puuton, laaja ja korkea kukkulan laki karulla, harvaan asutulla Rhönin alueella.
Harrastelijoukon yhdessä kyhäämät ensimmäiset purjelentokoneet pilotteineen hinattiin ylös ensin porukalla kiitorataa pitkin juosten vedetyllä ja myöhemmässä vaiheessa vetoauton perään kiinnitetyllä vaijerilla.
Harrastus oli erittäin suosittu toiseen maailmansotaan saakka.
Valtaan nousseet natsihallitsijat hyväksikäyttivät Wasserkuppea ottaen sen symboliksi omassa propagandassaan, ylistämällä saksalaista peräänantamattomuutta, jolla nämä valloittivat taivaan kaikkia ”vihollismielisten kansakuntien” kieltoja ilkkuen.
Sodan päättymisen jälkeen vuorella ja sillä harrastetulla lentourheilulla oli tästä menneisyyden jaksosta aiheutuen vielä pitkään negatiivinen imago. Tätä lisäsi vielä ehkä sekin, että kylmän sodan aikana miehittäjävallat sulkivat osan vuoren lakea sotilaalliseksi alueeksi, asentaen tänne voimakkaita, itään päin suunnattuja vakoilututkia. Täältä kun oli Länsi- ja Itä-Saksan erottavalle uudelle rajalle etäisyyttä alle 20 km. Uudelleen perustettu Saksan armeija, jolle tutkat myöhemmin siirtyivät, purkivat näitä aikaa myöten pois, niin että lopuksi jäi ainoastaan suurin tutkapallo jäljelle.
Vuoren alue kehittyi vuosien mittaan aina suositummaksi ympärivuotiseksi vierailu- ja vaellus- sekä hiihto- ja laskettelukohteeksi. Rajojen vuonna 1989 auetessa mukaan tuli vielä aivan uusi vierailijakunta siihenastisen itärajan takaa.
Tänä päivänä vuoren laelta löytyy Saksan purjelentomuseo ja lentokoulu, Rhönin luonto- ja kulttuurialueen infokeskus, ravintoloita ja majoituspaikkoja, hiihtovälineiden vuokraamo ja hiihtorinne sekä kesäliukurata.
Kotkapatsaan kruunaama alueen basalttikivestä koottu ”lentäjän muistomerkki” symbolisoi vuoren pitkää merkityksellistä perinnettä. Sotilaallisesta käytöstä poistuneessa suuressa tutkapallossa ”Radomissa” järjestetään näyttelyitä ja tapahtumia ja sitä ympäriinsä kiertävältä 60 m pitkältä ulkoparvekkeelta avautuu huikea panoraama pitkälle ympäristön kuvakirjan omaiseen kukkula- ja niittymaisemaan.
Purjelennon ohella leijaliitely on täällä kesävuosipuoliskolla suuressa suosiossa, ja talvella lentotoiminnan ollessa pysähdyksissä, lumen peittämä kiitorata on sen yläpuolella hirmuista vauhtia snowkiting-varjoilla kieppuvien valloittama.
Lisää vastaavia artikkeleja
