Hyppää sisältöön
· Leena Aalto

Joulu Saksassa

Kun Suomessa joulukuun 6. päivän aamulla heräillään viettämään itsenäisyyspäivää, Saksassa samaan aikaan lapset jännittyneen odotuksen vallassa ryntäilevät vuoteistaan tutkimaan, onko Nikolaus yöllä käynyt laittamassa jotakin oven eteen illalla siistiin riviin asetettuihin saappaisiin. Joukossa joskus aina toivorikkaana aikuiskokoakin oleva saapaspari.

Haltioitunut kommentti saksalaiselta, kun hän saa kuulla 6.12. olevan suomalaisten kansallinen pyhäpäivä, kuuluukin säännöllisesti: ”Tepäs todella juhlitte Nikolausta oikein kunnolla!”

Nürnbergin joulutori.

Joulun odotusaikaa 1. adventista jouluaattoon asti Saksassa hallitsevat perinteiset, jokaisella vähänkin isommalla paikkakunnalla järjestettävät joulutorit. Näiden tarjonnassa ehdottomia yleisön suosikkeja ovat Glühwein ja Bratwurst, vielä ennen makeisia ja erilaisia piparkakkuja sekä käsityötuotteita ja koriste-esineitä. Mielellään myös kokoonnutaan ystäväpiireittäin ravintoloihin yhteiselle hanhiaterialle, tällä tavoin pikkujoulua viettämään.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Itse joulun vietto täällä pitkälle noudattelee Suomessakin harrastettuja perinteitä, osavaltio- ja kirkkokuntakohtaisesti näistä enemmän tai vähemmän poiketen. Jouluaattona on yleensä tarjolla hyvin yksinkertaista iltapalaa, tyyliin nakit ja perunasalaatti. Lahjat jaetaan perheissä joko samana iltana, tai usein katolilaisissa perheissä ”kristuslapsi” tuo nämä seuraavana yönä, asettaen ne aamuksi kuusen alle. Joulujumalanpalvelus on aattoiltana kello 22, jolloin kirkot ovat ääriään myöten täynnä, kuten enimmäkseen vain tämän yhden ainoan kerran vuodessa.

Joulun juhla-ateriointi alkaa sitten ensimmäisenä joulupäivänä, jatkuen yli pyhien. Tarjolla on pääsääntöisesti paistiruokia, hanhesta nautaan tai riistaan, puna- ja ruusukaalin yms. sekä keitettyjen, perunamassasta pyöritettyjen kiinteiden ”Klössien” kera. Monessa kodissa jouluherkkuna syödään karppia, keitettynä tai oluttaikinan sisällä uunissa kypsytettynä.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Ruokavieraiksi on yleensä kutsuttuna sukulaisia ja isäntäperheen rooli kiertää vuosittain.

 

Ensimmäistä kertaa sitten 2. maailmansodan joulutorit jäivät tänä vuonna järjestämättä. Joululahjoja pystyy hankkimaan enää miltei ainoastaan nettiostoksina, kun elintarvikeliikkeitä lukuun ottamatta kaikki liikkeet sulkeutuivat 16.12. alkaen, loppiaiseen saakka.

Joulun ja uudenvuoden väliseksi ajaksi on loppiaiseen asti kestämään asetettua kontaktirajoitusta sen verran löysätty, että kokoontuminen määrätyn kokoisen joukon kanssa perheen ulkopuolisia vieraita on tänäkin jouluna luvallista. Juhlajoukon sallitun enimmäiskoon määrää jokainen liittovaltio erikseen omalle alueelleen, ollen yleensä 10 henkeä + lapset alle 14 vuotta. Joulun iltakirkkoon rientämisestä ei tarvitse kenenkään ottaa stressiä, kun tätä tällä kertaa pystyy seuraamaan ainoastaan virtuaalisena.

 

 

Tilanteen vakavan luonteen ihmiset täällä tajuavat – verrattain pientä ”toisinajattelevien” joukkoa lukuun ottamatta – ja hyvin monet jopa tuntuvat pienellä kiitollisuudella ottavan vastaan tilaisuuden ”vaihtaa välillä pienemmälle” elämässään. Tieto alkavista rokotuksista ja sitä myötä pikku hiljaa poistuvista rajoituksista antaa kansalle uskoa kestämään edessä vielä olevat pari talvikuukautta ja katsomaan valoisammin mielin aikaan maaliskuun puolivälistä eteenpäin, silloin tasan vuoden kestäneen kriisitilan jälkeen.

 

Lauri Kuusinen, Futuro Travel

Leena Aalto

Ikkunapaikan konkari jo vuodesta 1998. Lehden pitkäaikainen päätoimittaja ja nykyinen advisor, joka seuraa edelleen tiiviisti matkailualan tapahtumia ja trendejä.