Hyppää sisältöön
· Leena Aalto

Luonnonläheistä kaupunkielämää Berliinissä

Lauri Kuusinen, Futuro Travel

Elämisen laatu Berliinin pohjoisessa Tegelin kaupunginosassa kohentui vielä entisestään roimasti, kun viereinen liikennelentokenttä sulkeutui ja lentoliikenne siirtyi lopullisesti uudelle kansainväliselle Schönefeldin kentälle, kaupungin kaakkoisosaan, marraskuussa 2020.

Vesi ja luonto ympäröivät tätä vilkkaan kaupunkikuvan omistavaa, elävää ”kaupunkia kaupungissa”.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

 

 

Rantapromenadilta lähtevät turistilaivat huviristeilylle isolle Tegelin järvelle ja eteenpäin järvimäiselle Havel-joelle. Järven rannoilta löytyy koko joukko hiekkaisia idyllisiä uimapoukamia.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

 

 

Tegelin iso metsäalue muodostuu pitkälle suurista ikivanhoista pyökeistä ja tammista. Länteen, Havel-joen suuntaan maasto muuttuu kymmenien metrien korkuisten paljasrunkoisten mäntyjen hallitsemiksi korkeiksi metsittyneiksi hiekkadyyneiksi.

Metsäalueen kokonaan jalkaisin läpi kulkeminen vaatii pitkälti toista tuntia pitkän patikoinnin, kunnes aluetta toiselta puolelta rajaava Havel-joki on saavutettu, isohkon Heiligensee-järven ja Havelin väliselle kannakselle aikanaan kalastajayhdyskuntana syntyneen, vielä Berliinin kaupunkialueeseen kuuluvan Heiligensee-kylän kohdalla.

 

Paksu Mari.

 

Tällä metsäalueella seisoo myös Berliinin vanhin puu, 800-900 vuoden ikään arvioitu tammi. Berliiniläisten omaan ominaiseen tyyliinsä ”Paksuksi Mariksi” ristimä.

Ylipäätään berliiniläisillä on hillitön tarve antaa asialle kuin asialle oma hivenen ivaileva nimityksensä. Esimerkiksi kaupungin entinen kongressihalli – tänä päivänä tapahtumien järjestelypaikkana toimiva Maailman kulttuurien talo – valmistumishetkestään 1957 lähtien tunnetaan kansan keskuudessa ainoastaan ”odottavana (raskaana olevana) osterina”, poikkeavan arkkitehtuurinsa vuoksi.

 

 

Berliiniläinen mielellään kätkee sydämellisyytensä suorasukaisen, karhean humoristisen kommunikointinsa taakse. Malliesimerkin jälleen koin napatessani ohimennessäni rantaravintolasta kupillisen heidän mainostamaansa ”Glühwein to go” mukaani. Ulkoterassin tarjoilija työnsi pahvimukin käteeni kertoen ”Tässä mehusi, kuumana”. Kaupanpäälliseksi sain foliopakatun keksin: ”Siks kun et oo mikään paha ihminen”.

Leena Aalto

Ikkunapaikan konkari jo vuodesta 1998. Lehden pitkäaikainen päätoimittaja ja nykyinen advisor, joka seuraa edelleen tiiviisti matkailualan tapahtumia ja trendejä.