Virpi Latva, Pariisi
Ystäväni oli perheineen käymässä Pariisissa. Kesken illallisen hän tokaisi muina miehinä:
“Huomenna voitaisiin vaikka käydä Eiffel-tornissa.”
Ystäväni ihmetteli, miksi viinilasini meinasi kaatua samalla kun juusto ja patonki menivät väärään kurkkuun. Yritin selittää, että vierailun päivä ja kellonaika olisi pitänyt varata etukäteen. Nyt se oli ystäväni naama joka venähti.
Katsoimme saman tien varaussaitilta, mikä on tilanne. Koska oli turistien suosima huhtikuu, seuraava vapaa aika olisi ollut kahden ja puolen kuukauden päästä.
Eiffel-torni jäi sillä kertaa näkemättä, vaikka liputtomille oli jonkinlainen epävarma mahdollisuus päästä kohteeseen noin kolmen tunnin jonotuksella.
Tämä tapahtui aikana ennen koronaa. Nyt ihan kaikki muutkin kulttuuririennot pitää varata etukäteen. Edes pieniin ja tuntemattomiin museoihin ei ainakaan toistaiseksi pääse ilman ennakkovarausta.
Matkailija ei siis voi enää olla spontaani. Etukäteen varattu Eiffel-tornipäivä voi osua kaatosateeseen ja museopäivä saattaa vastaavasti olla se reissun aurinkoisin, mutta tuskin matka siitä menee pilalle. Tärkeintä on ennakoida.
Rokotustodistus mukaan
Korona on tehnyt kaikesta ennalta arvattavaa, mutta samalla matkapäivät eivät kulu kassalle jonottamiseen tai lippuautomaatin outojen ohjeiden ihmettelemiseen. Etukäteen netissä varatut liput voi yleensä tallentaa kätevästi puhelimeen, joka pitää muutenkin olla esillä rokotuspassin esittämistä varten.
Todistus kahdesta rokotusannoksesta vaaditaan nimittäin niin turistikohteisiin, museoihin, teattereihin, konsertteihin, huvipuistoihin kuin ravintoloihinkin. Myös terassi lasketaan ravintolaksi. Rokottamattomilta näihin tiloihin vaaditaan alle 48 tuntia sitten tehty negatiivinen koronatesti.
Jos tuli tenkkapoo, useimmissa apteekeissa voi tehdä viidessätoista minuutissa valmistuvan pikatestin ja marssia sitten sen kanssa suoraan ravintolaan. Tosin vanupuikkokoe ei ole kovin ruokahalua kiihottava kokemus.
Rokotuspasseista ja maskeista huolimatta turistit palaavat pikku hiljaa Pariisin katukuvaan. Puolentoista vuoden tauon jälkeen tuntuu oudolta kuulla katuvilinässä taas vieraita kieliä ja bongata liian korkeilla koroilla hoippelehtivia nuoria naisia, joille on kotimaassaan tullut sellainen käsitys, että Pariisin katuja ei sovi tallata lenkkareilla.
Ihanat turistit, tukkikaa kapea jalkakäytävä kävelemällä neljä rinnan, jumittakaa lippunne metron porteilla, laskekaa matkalaukkunne kanssamatkustajan varpaille tai pyyhkäiskää repullanne vanhan rouvan hattu silmille.
Pariisi ei ole Pariisi ilman turisteja. Tervetuloa!
Jaa artikkeli: