Pintaa syvemmälle – miksi matkakohteita muistellaan?
Kaisa Aro
Oletko joskus lomallasi nauttinut auringon lämmöstä iholla, herkullisesta illallisesta kekseliäässä ravintolassa tai lihasten polttelusta laskupäivän jälkeen? Jos vastaat kyllä, on kehollisilla kokemuksilla ollut osuutensa – ehkä aika merkittäväkin – reissukokemukseesi ja siitä muodostuviin muistoihin.
Kokemuksen kehollisuus vaikuttaa myös tunnesiteisiin
Lomamatkan aikana kehollisia kokemuksia muodostuu mm. aistimuksista, oman kehon aktiivisesta käyttämisestä vaikkapa kaupunkimaratonilla, muiden aistietäisyydellä olevien ihmisten ja myös eläinten kehoista sekä suhteessa ympäröivään tilaan, joka voi olla niin hotellihuone, hiihtolatu maisemineen kuin vaikka uimarantakin. Nuo kokemukset voivat olla positiivisia, negatiivisia tai neutraaleita, ne voivat myös olla arkipäiväisiä tai erityisiä. Lomamatkaankin siis saattaa sisältyä arkisia ja neutraaleja hetkiä, joita ei jälkeenpäin sen kummemmin tule muisteltua: ihan hyvät yöunet, rutiininomaiset aamutoimet tai nähtävyydeltä toiselle siirtyminen saattavat unohtua – ellei niihin liity jotain erityistä, kuten itselle mieluisan henkilön seura tai poikkeuksellinen aistimaailma.
Kun jokin matkakokemus menee yhtä aikaa sekä tunteisiin että kehoon, se myös säilyy muistoissa vahvana. Sitä muistaa elävästi kymmenen vuotta sitten Lapin lomalla tehdyn hiihtolenkin kevätauringossa, mutta ei ehkä niinkään kaikkia viime talven lenkkejä lähiladulla. Voimakkaat muistot ohjaavat myös halukkuutta vierailla kohteessa uudelleen sekä kertoa reissukokemuksesta muille. Lisäksi niillä on osuutensa matkailijan ja tietyn paikan välille mahdollisesti muodostuvaan tunnesiteeseen, joka saattaa kehittyä brändirakkaudeksi asti.
Ote Ylläkseen rakastuneen matkailijan mökkikirjamerkinnästä tuo esiin kehollisten kokemusten ja laulun sanoilla kuvaillun tunnesiteen välistä yhteyttä:
”Saavuimme pilviseen pääsiäiseen tänne Ylläkselle. Sen jälkeen Lappi tarjoili kauneinta keväistä antiaan, mitä ilmoilta voi toivoa. Hiihdeltiin kaiken näköisiä lenkkejä ja noustiin monille tuntureille. Kävimme myös tutustumassa Äkäslompolon kauniiseen kappeliin.
Toivomme kaikille kauniita ilmoja ja hyvää kesän odotusta!
Alla auringon muuan paikka on
Paikka, jota unhoittaa en saata.
Suojaan tunturin, laakson varjoihin
Jää pieni pala laajaa Lapin maata…”
Miltä matkakohde tuntuu?
Kartoittamalla, miltä matkakohde jo olemassa olevien matkailijoidensa (ja asukkaiden!) mielestä positiivisimmillaan tuntuu, kohteiden on mahdollista hahmottaa omia vetovoimatekijöitään, jotka kannattaa huomioida myös paikalle brändiä rakennettaessa ja kohteen tai alueen vahvuuksia sanoittaessa. Mitä kohteessa lomailevat arvostavat, millaisista yksityiskohdista tai kokonaisuuksista heidän merkitykselliset lomamuistonsa muodostuvat, mihin hetkiin heidän mielensä toistuvasti loman jälkeenkin hakeutuvat ja mikä saa heidät myös palaamaan: Palaako matkailija tähän kohteeseen loistavien ravintolaelämysten, vilkkaan after skiin vai hiljaisen erämaan kutsumana?
Toisaalta on hyvä tunnistaa myös mahdolliset haasteet ja pohtia, miten niitä voisi ratkaista. Innostava esimerkki on Virpi Latvan esiintuoma Pariisin metsittyminen: matkailijoiden ja paikallisten kokemaan tukalaan kuumuuteen on alettua aktiivisesti hakea ratkaisua rakentamalla Pariisin paahteisten aukioiden täyttämään keskustaan varjoa suovia ja viilentäviä metsäalueita. Suomalaisilla paikkabrändeillä voisi olla mahdollista tarkastella samankaltaisen puistoalueiden tuomia muutoksia vaikkapa alueen tuulisuuteen ja houkuttelevuuteen levähdyspaikkana tai Amsterdamin innoittamana toimivan pyörätieverkoston vaikutusta pyörällä liikkumisen vetovoimaisuuteen ja siten mahdollisesti myös moottoriliikenteen alueelliseen rauhoittumiseen. Välillä taas jo ihan pienilläkin teoilla, kuten oikea-aikaisella ja -kanavaisella tiedottamisella esim. jäisistä hiihtoladuista, voidaan vähentää negatiivisten kokemusten syntymistä. Tässäkin auttaa, kun tiedostaa, mitkä asiat menevät kohteessa aikaa viettävillä pintaa syvemmälle. Huomion arvoista on sekin, että hyvin suunnitelluilla parannuksilla voidaan edistää niin matkailijoiden kuin paikallistenkin viihtyvyyttä ja vastakkainasettelun sijaan löytää synergiaa investointeihin ja hankkeiden toteuttamiseen.
Paikkabrändirakkaudella, Kaisa
Kaisa Aro
Väitöskirjatutkija, Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö
Kirjoittaja on tutkinut brändirakkautta paikkabrändien kontekstissa vuodesta 2016
Lue myös!
Supervoimii – miksi matkakohteisiin rakastutaan
Rakkaustarinoita – miksi matkakohteita suositellaan
Lisää vastaavia artikkeleja
