Tekoälyn paradigmoja
Tekoäly, tukiäly, AI… Termejä, joilta kukaan meistä ei ole voinut välttyä. Jo pelkästään Ikkunapaikassa aihetta on käsitelty kymmeniä kertoja viimeisen kolmen vuoden aikana eri näkökulmista. Näkyvätkö sinun yrityksesi palvelut jo tekoälyn antamissa matkaehdotuksissa, kysyy matkailun lehtori Susanna Riekkinen.
On luontevaa, että teknologiamurroksessa suuremmat toimijat, kuten lentoyhtiöt, hotelliketjut, OTA:t saavat huomiota osakseen, onhan heillä resursseja kehittää. Mutta entä mikro- ja pk-yritykset, joista mara-ala suurimmaksi osaksi koostuu? Yritysten kilpailukyky, tuottavuus ja osaaminen ovat vaarassa eriarvoistua entisestään niiden välillä, jotka ottavat teknologiasta kaiken hyödyn irti ja niiden, jotka eivät pääse hyppäämään liikkuvaan junaan.
Tuottavuusloikka
On helppoa sanoa, että tekoäly tuo tehokkuutta. ”Annetaan koneen tehdä se, mihin se kykenee, jotta ihmiselle jää enemmän aikaa ihmiskykyjä vaativiin tehtäviin.” Tekoälyn potentiaali on mittaamaton, mutta mistä pieni yritys tietää, mitä se tarkoittaa juuri heille?
Mistä tietää, mitä pitäisi tietää, osata ja mistä aloittaa? Millaisia investointeja se vaatii, ja miten tietoturva tulee huomioiduksi? Konkreettisia kysymyksiä, joihin yleinen tekoälyhypetys melko heikosti vastaa. Täytyy mennä syvemmälle ja etsiä ratkaisuja prosesseista, järjestelmistä ja osaamisesta.
Investointi suhteessa hyötyyn
Tekoäly ei itsessään tee luvattua tuottavuusloikkaa, mutta tarjoilee siihen oivallisen ponnistuslankun. Tässä yhteydessä on huomioitava suurempi kokonaisuus, kuten yrityksen IT-infrastruktuuri ja toimintatavat. Millaiset ohjelmistot ydintoiminnoissa on, ja millainen ihmisen rooli on prosesseissa?
Kaikille liiketoiminnan osa-alueille löytyy uusia toimijoita ja tekoälypohjaisia ratkaisuja, mutta miten löytää omaan liiketoimintaan sopivimmat? Miten arvioida tekoälyn tuomaa hyötyä investointina, ajansäästönä, tuottavuuden sekä asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyden kasvuna? Entä miten huolehtia osaamistasosta, jota EU:n tekoälysäädöskin vaatii? Vastausten muodostaminen vaatii aikaa, suunnittelua ja määrätietoista muutoksen johtamista.
Teknologian ja muutoksen hyväksyntä
Ihmiset ovat teknologian suhteen hyvin erilaisia. Taustalla voi olla pelkoa osaamisen riittävyydestä ja huolta ammattitaidon roolista teknologian rinnalla – toisaalta voi olla innostusta uuden oppimisesta, vanhoista toimintamalleista luopumisesta ja työn muutoksesta. Ja kaikkea näiden väliltä. Palveluyrityksissä on aistittavissa erilaisia näkökulmia myös asiakaskäyttäytymisestä: ”Ei meidän asiakkaat mitään bottia käytä…”
Samanaikaisesti saamme lukea tutkimuksista, kuinka tekoäly muuttaa tapaamme etsiä tietoa ja tehdä ostopäätöksiä niin Suomessa kuin globaalistikin. Tilastokeskuksen mukaan 41 % suomalaisista käyttää tekoälyä tiedonhakuun ja TUI:n tutkimuksen mukaan erot ikäluokkien välillä ovat yllättävänkin pieniä. Entä jos asiakkaamme ja kilpailijamme ovatkin jo mukana tässä muutoksessa? Milloin viimeksi tarkistit, ovatko yrityksesi palvelut mukana tekoälyn antamissa matkaehdotuksissa?
Susanna Riekkinen
Kirjoittaja toimii matkailun lehtorina Jyväskylän ammattikorkeakoulussa sekä asiantuntijana TyhyTeko-hankkeessa. TyhyTeko – Työhyvinvointia ja tuottavuutta marata-alan ammattilaisille tekoälyn ja robotiikan avulla on Euroopan unionin osarahoittama hanke ajalla 1.9.2024–30.6.2027.
Kirjoitus on julkaistu Ikkunapaikassa 1/2026
Lisää vastaavia artikkeleja
