Senioreista matkailun mahdollisuus
Väestörakenteen muutokseen Suomessa ja muualla Euroopassa liitetään usein huolipuhetta yhteiskunnan ikääntymisestä ja kustannusten kasvusta.
On totta, että senioriväestön osuuden kasvu koko väestöstä tuo mukanaan merkittäviä yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Entäpä jos huolipuheen sijaan lähestyisimme vääjäämätöntä kehitystä mahdollisuutena liiketoiminnalle ja matkailualalle?
Elämme senioriyhteiskunnassa
Vuoteen 2030 mennessä yli 60-vuotiaiden osuus koko Suomen väestöstä on arviolta 27 % jo nyt joka viides uusimaalainen on yli 65-vuotias. Eurostatin mukaan Euroopan tasolla 65 vuotiaiden osuus väestöstä on tällä hetkellä yli 21 % ja osuuden ennustetaan kasvavan lähes neljännekseen vuoteen 2030 mennessä.
Euroopassa matkailun kokonaiskysyntä ylitti vuonna 2025 jo 700 miljardia euroa, ja tästä seniorimatkailijoiden arvioidaan muodostavan jo noin neljänneksen. Osuuden ennustetaan kasvavan edelleen väestön ikääntymisen myötä.
Miten hyvin seniorimatkailun potentiaali on tunnistettu suomalaisissa matkailuyrityksissä ja matkailukohteissa? Voisiko seniorimatkailu olla Suomen matkailun kasvun, matkailuviennin ja ympärivuotisen matkailun uusi alku?
Tärkeä ja vaativa kohderyhmä
Seniorimatkailijat muodostavat nopeasti kasvavan ja ostovoimaisen matkailijasegmentin. Heillä on käytettävissään enemmän rahaa ja vapaa-aikaa kuin nuoremmilla ikäryhmillä, minkä lisäksi he matkustavat keskimäärin pidempiä ajanjaksoja, pystyvät matkustamaan lomakausien ulkopuolella ja kuluttavat matkallaan enemmän palveluihin ja elämyksiin.
Kyseessä on sukupolvi, joka on jo tottunut matkustamaan niin vapaa-aikana kuin työn vuoksi. Osa heistä on myös jo kokeneita digitaalisten palvelujen käyttäjiä. Nämä tekijät puolestaan vaikuttavat kohderyhmän ennakko-odotuksiin, asiakastarpeisiin ja palvelujen arviointiin. Heillä voi myös olla erityistarpeita, kuten esteettömyys, turvallisuus ja palvelujen selkeys, mikä ei kuitenkaan välttämättä toteudu kattavasti nykyisissä matkailutuotteissa.
Samaan aikaan on hyvä muistaa, että tämäkään matkailijaryhmä ei ole homogeeninen vaan toiveet ja tarpeen voivat vaihdella fyysisen ja psyykkisen kunnon mukaan. Yhtä lailla seniorimatkailijoidenkin ryhmässä taloudellinen asema ja elämäntyylit vaihtelevat ja myös seniorit seuraavat trendejä. Siksi matkailutoimijoiden on hyvä pohtia, miten ja kenelle profiloituu ja millaisille seniorimatkailijoille palvelut halutaan suunnata.
Matkailukoulutuksesta käytännön kehittämistyöhön
Matkailukoulutuksen keskeisiä osaamistavoitteita ovat nykyisten ja potentiaalisten asiakkaiden tunnistaminen ja arvolupauksen muodostaminen. Opiskelijat valitsevat usein harjoitustöissään kohderyhmäksi seniorit.
Konkreettiset tutkimustyöt vahvistavat opiskelijoiden valmiuksia ymmärtää matkailijoiden motiiveja ja tarpeita sekä rakentaa asiakasryhmän mukaisia elämyksiä. Alamme tulevina toimijoina opiskelijoidemme on erityisen tärkeää ymmärtää seniorimatkailijoiden potentiaali ja heidän tarpeensa keskeisenä matkailun asiakasryhmänä.
Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa on havahduttu tähän tarpeeseen ja niinpä käynnistämme syksyllä 2026 tutkimushankkeen, joka keskittyy matkatuotteiden kehittämiseen seniorimatkailijoille yhdessä Uudenmaan matkailuyritysten kanssa.
Aija Juvonen
lehtori
Salla Ursin
lehtori
Restonomista on moneksi -palstalla tarkastellaan Haaga-Helian restonomikoulutuksen ajankohtaisia tapahtumia sekä teemoja koulutuksen ja opiskelijoiden näkökulmista. kolumnin kirjoittajat työskentelevät Haaga-Helian restonomikoulutuksessa.
Artikkeli on julkaistu Ikkunapaikassa 1 / 2026
>> Lue kaikki Restonomista on moneksi -palstan tekstit
Lisää vastaavia artikkeleja
